Aikataulu ja kehittäminen
Tietojärjestelmän palvelut avautuvat käyttäjille vaiheittain vuodesta 2024 alkaen. Vuosina 2025–2028 järjestelmä otetaan laajasti käyttöön.
Tutki aikajanalta, miten kehittäminen etenee
2021
Tietojärjestelmän teknistä toteutusta ja tietojärjestelmän kilpailutusta valmisteltiin
Viranomaiset sopivat tiedonkulusta
Ympäristöministeriö kutsui muita viranomaisia tahtotilakeskusteluihin. Niissä tarkasteltiin valtakunnallista tiedonhallintaa kokonaisuutena ja sovittiin tarvittavista yhteyksistä järjestelmien välillä. Tavoitteena oli helpottaa valtakunnallista tiedonhallintaa.
Yhteentoimivuustyö kulki tietojärjestelmän rakentamisen rinnalla
Jatkuvassa yhteentoimivuustyössä määriteltiin muoto, jolla tieto jatkossa liikkuu organisaatioiden välillä. Tietomalleja, hallintamalleja, koodistoja ja sanastoja yhdenmukaistettiin laajassa ja avoimessa yhteistyössä.
Yhteisesti määritellyt sisällöt koottiin Suomi.fi-yhteentoimivuusalustalle(siirryt toiseen palveluun) rakennetun ympäristön tietokomponenttikirjastoon.
Muutostukea valmisteltiin
Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja DigiFinland aloittavat kunnille suunnatun muutostuen valmistelun.
Tietojärjestelmän määrittely valmistui
Ensimmäinen vaiheen toteutus määriteltiin Suomen ympäristökeskuksen ohjauksessa. Työhön osallistuivat ympäristöministeriö, sidosryhmät ja Ramboll Finlandin vetämä konsortio, johon kuuluivat Ubigu Oy, Gravicon Oy, Gofore Oyj.
2022
Tietojärjestelmään liittyviä lakeja valmisteltiin
Ympäristöministeriö valmisteli hallituksen esitystä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään liittyvästä lainsäädännöstä. Järjestettiin lausuntokierros, ja syksyllä lakiesitysten käsittely eteni valtioneuvostoon ja eduskuntaan.
Kunnille ja maakuntien liitoille tarjottiin maksutonta muutostukea
Muutostuen tarjoaminen kunnille ja maakuntien liitoille aloitettiin. Ensimmäiseksi tuen sisältöä suunniteltiin yhdessä.
Muutostuen tiimi otti yhteyttä kaikkiin kuntiin ja maakuntien liittoihin. Keväällä toteutettiin nykytilaselvitys, johon tietoa kerättiin verkkokyselyllä. Selvityksen tulosten pohjalta tehtiin toimenpideohjelmat kuntien avuksi. Vuoden aikana järjestettiin myös kuntakiertue ja monenlaisia tapaamisia tulevasta muutoksesta. Kuntakummit tukivat muutokseen valmistautumisessa.
Yhteentoimivuutta muiden keskeisten tietojärjestelmien kanssa rakennettiin
Yhteentoimivuutta rakennettiin muun muassa väestötietojärjestelmän, Verohallinnon, kansallisen maastotietokannan, kiinteistötietojärjestelmän, huoneistotietojärjestelmän ja osoitetietojärjestelmän kanssa.
Tietojärjestelmän teknisiä vaatimuksia tarkennettiin
Digitaalisen turvallisuuden reunaehdot tietojärjestelmän toteutukselle valmistuivat. Tieto siitä, mitä liitteitä päätöstietojen yhteydessä toimitetaan järjestelmään, tarkentui. Myös aineiston saavutettavuusvaatimukset tarkentuivat.
Voimassa oleviin kaavoihin liittyvä VOOKA-pilottihanke aloitettiin
6/2022
Hankkeen tavoitteena on viedä kaikkien Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen kaavarajat valtakunnalliseen yhteentoimivaan tietomallimuotoon ja siirtää aineisto rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Työ aloitettiin Etelä-Savon alueella pilotilla, jossa mukana olivat kaikki 12 alueen kuntaa, ELY-keskus, konsulttiryhmittymä ja Suomen ympäristökeskus.
Luotiin hallintamalli rakennetun ympäristön tiedoille
Rakennetun ympäristön tiedoille on määriteltiin yhteinen hallintamalli, jolla varmistetaan tietojen tuottamisen, ylläpidon ja kehityksen yhteiset pelisäännöt. Hallintamalli kuvaa, millä tavalla toimitaan, jos esimerkiksi asemakaavan tietomallia on tarpeen päivittää.
Yhteentoimivuustyön tuloksena valmistui tietomalleja
Tiedon määrityksiä tehtiin vaiheittain ja priorisoimalla lakisääteisiä tietoja, joita tarvitaan useimmin.
Tietomallit valmistuivat asemakaavalle ja yleiskaavalle, sitovalle tonttijaolle, maankäytön rajoituksille, rakentamisen lupapäätöksille, kaupunkiseutusuunnitelmalle ja rakennusjärjestykselle.
Tietojärjestelmän toteuttajaksi valittiin Solita-Sitowise-ryhmittymä
12/2022
Suomen ympäristökeskus kilpailutti vuoden aikana tietojärjestelmän teknisen toteuttajan. Valitussa ryhmässä on alihankkijana Ubigu Oy.
2023
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään rakennettiin kyky vastaanottaa kaava- ja rakentamistietoja. Tietosuoja- ja tietoturva-auditoinnit jatkuivat. Kunnille ja maakuntien liitoille tarjottiin maksutonta tukea.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tekninen toteutus aloitettiin
Q1/2023
Teknisestä toteutuksessa ovat mukana yritykset Solita, Sitowise ja Ubigu.
Voimassa olevien kaavojen pilotti valmistui
Q1/2023
Pilotissa keskityttiin Etelä-Savon kaavoihin. Työ laajenee myöhemmin valtakunnalliseksi.
Kaavamääräyskokoelmien luonnokset valmistuivat
Q2/2023
Asema-, yleis- ja maakuntakaavoja koskevat kaavamääräyskokoelmien luonnokset valmistuivat. Ne sisältävät alustavat ehdotukset, joiden pohjalta määritellään kaavakohteiden ja -määräysten vakiomuotoinen esitystapa sekä tietomallipohjaisten kaavojen laatimisessa hyödynnettävät kaavamääräyskoodistot.
Avustukset kumppanitestaukseen olivat haettavissa
toukokuu–elokuu
Testaukseen osallistuvat kunnat hakivat avustusta ympäristöministeriöstä.
Validointi- ja tallennusrajapintojen luonnokset olivat kommentoitavana
kesäkuu ->
Rajapintakuvaukset kertovat rajapintojen toteutustavasta. Ne auttavat rajapintojen hyödyntäjiä ymmärtämään, miten rajapinnat toimivat ja rakentamaan kytkentöjä järjestelmien välille.
Kulttuuriympäristön tietovarannon esiselvitykset laadittiin
Q3/2023
Selvityksen tuloksena tiedetään muun muassa kulttuuriympäristön tietojen nyky- ja tavoitetila sekä kulttuuriympäristön tietovarannosta syntyvät kustannukset ja säästöt.
Kaavatietojen validointipalvelu valmistui
Q4/2023
Palvelu tarkistaa automaattisesti, onko aineisto yhteisesti sovitussa muodossa. Käyttäjä saa ilmoituksen, jos aineistossa on puutteita.
Kumppanitestaushankkeet aloitettiin
Q4/2023
Kuntien, maakuntien liittojen, hankkeiden ja järjestelmätoimittajien kanssa testataan valmistuvia ominaisuuksia sekä tiedon välittämistä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Rajapintapalvelu kaava- ja rakennustietojen päivittämiseen valmistui
Q4/2023
Palvelun avulla voidaan päivittää järjestelmässä olevia tietoja.
Kaavatietojen tallennuskäyttöliittymän ensimmäinen versio valmistui
Q4/2023
Tallennuskäyttöliittymän kautta kunnan tai maakunnan työntekijä voi lähettää kaavatietoja valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Käyttöliittymä on vaihtoehto etenkin niille organisaatioille, joilla ei ole käytössään rajapintaa tietojen toimittamiseen.
Uusia tietomalleja valmistui vuoden aikana
Vuoden aikana valmistuvat tietomallit rakennuksen ilmastoselvitykselle ja materiaaliselosteelle. Myös maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen sanastotyö valmistuu.
2024
Tietojärjestelmän palvelut otettiin käyttöön vaiheittain vuoden 2024 aikana. Kuntajärjestelmien kehittämiseen liittyvät hankkeet olivat käynnissä. Tekninen toimivuus varmistetaan testauksilla yhdessä kumppanien kanssa. Kuntien ohjelmistotoimittajia tuetaan yhteensopivien rajapintojen toteuttamisessa.
Digitalisaatiota edistävä lainsäädäntö voimaan – järjestelmään valmiudet vastaanottaa tietoja
1.1.2024
Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin tulivat voimaan. Lain siirtymäajat alkoivat. Tietojärjestelmä pystyy ottamaan vastaan tietoa.
Kaavatietomalli hyväksyttiin
helmikuu
Valtakunnallinen kaavatietomalli sekä siihen liittyvät koodistot hyväksyttiin(siirryt toiseen palveluun) Voimassa oleva -tilaan.
Kevään avustukset kunnille ja maakuntien liitoille olivat haettavissa
Kunnat ja maakuntien liitot saattoivat hakea ympäristöministeriön avustusta rakennetun ympäristön tiedonhallinnan digimuutokseen. Hakukierros(siirryt toiseen palveluun) oli auki 4.3.–15.4.
Kaavatietojen tallennuskäyttöliittymä päivittyi uusilla ominaisuuksilla
Q2/2024
Päivityksen jälkeen käyttöliittymän kautta voi tuoda myös asiakirjoihin ja päätöksiin liittyviä tietoja.
Rajapintapalvelu tonttijakosuunnitelman tallentamiseen valmistui
Q2/2024
Rajapinnan kautta kunnat voivat toimittaa tonttijakojen tietoja Ryhti-järjestelmään.
Uusi asemakaavan seurantalomake avautui Ryhti-järjestelmässä
kesäkuu
Palvelussa kunnat ilmoittavat asemakaavoituksen seurantatietoja.
Rakennustietojen muutostietopalvelu otettiin käyttöön
Q3/2024
Palvelun avulla voidaan seurata muutoksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakennustiedoissa ja päivittää muuttuneet tiedot toiseen järjestelmään.
Savon VOOKA-aineisto vietiin tietojärjestelmään
Q3/2024
VOOKA-aineisto sisältää Pohjois- ja Etelä-Savon voimassa olevat asema- ja yleiskaavat.
Syksyn avustukset kunnille ja maakuntien liitoille olivat haettavissa
loka-marraskuu/2024
Kunnat ja maakuntien liitot saattoivat hakea ympäristöministeriön avustusta rakennetun ympäristön tiedonhallinnan digimuutokseen 18.10.2024 – 27.11.2024.
Rajapintapalvelu alueidenkäytön rajoitusten tallentamiseen valmistui
Q3-Q4/2024
Sitovan tonttijaon tietomalli hyväksyttiin
Q4/2024
Valtakunnallinen sitovan tonttijaon tietomalli hyväksyttiin(siirryt toiseen palveluun) voimassa oleva -tilaan.
Palvelu rakennusjärjestysten tallentamiseen valmistui
Q4/2024
Palvelu tuli marraskuussa 2024 testikäyttöön kumppanitestaajille.
2025
Vuonna 2025 valmistuvat järjestelmän tiedonluovutuksen palvelut eli karttapalvelu, rajapinnat ja INSPIRE-tietotuotteet. Yhteistyö kumppanitestaushankkeiden kanssa jatkuu.
Rakentamislaki tuli voimaan
1.1.2025
Rakennustietojen yksittäisen kohteen kyselyrajapinta valmistui
2025
REST-rajapinnan kautta voi kysellä yksittäisen kohteen tietoja.
Rakennus- ja kaavatietojen avoimet paikkatietorajapinnat käytettävissä
maaliskuu 2025
Ryhti-järjestelmän karttapalvelu avautui
maaliskuu 2025
Selainpohjainen karttapalvelu(siirryt toiseen palveluun) tietojen katseluun. Palvelussa tulee olemaan sekä avointa tietoa että tunnistautumista edellyttävää tietoa.
INSPIRE-direktiivin edellyttämiä palveluita valmistui
maaliskuu 2025
INSIPIRE-palvelut rakennuksista, rakentamishankkeista ja osoitteista valmistuvat.
Kaavatietojen perustietolataus ja muutostietopalvelu on käytettävissä
Q3/2025
Palvelun avulla voidaan seurata muutoksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kaavatiedoissa ja päivittää uudet tiedot toiseen järjestelmään. Hyödyntäminen edellyttää, että kunnista on toimitettu kaavatietoja tietojärjestelmään.
Rakennusten ilmastoselvitysten tallennus sisältäen rakennustuoteluettelot
Q4/2025
Järjestelmään voi tallentaa rakennusten ilmastoselvityksiä ja rakennustuoteluetteloja, ja niitä myös pystytään luovuttamaan järjestelmästä jatkokäyttöä varten.
Toteutetaan avoimet paikkatietorajapinnat tietomallimuotoisesta kaavasta, tonttijaosta ja alueidenkäytön rajoituksista
Q4/2025
Tonttijakotietojen muutostietopalvelu valmistuu
Q4/2025
INSPIRE-tietotuote kaavoista valmistuu
Q4/2025
Karttapalvelu ja paikkatietorajapinnat laajenevat rakennustietojen julkisella sisällöllä
Q4/2025
Onnettomuuksien ehkäisyssä hyödynnetään Ryhti-järjestelmästä saatavia tietoja
2025
Onnettomuuksien ehkäisyn tietojärjestelmässä otetaan käyttöön Ryhti-järjestelmän rajapinnat. Uudet tiedot auttavat onnettomuuksien ehkäisemisessä, ja myös pelastustyö helpottuu.
Selvitetään, miten Verohallinnolla olevia rakennustietoja voitaisiin välittää kuntien käyttöön
Tavoitteena on, että kunnassa voitaisiin vertailla kunnalla ja Verohallinnolla olevia rakennusten ominaisuustietoja.
2026–2029
Rasterirajapinta kaavoista valmistuu
Kaavakartoista toimitetaan järjestelmään georeferoidut eli koordinaattitiedot sisältävät GeoTIFF-tiedostot. Niiden avulla kootaan WMTS-rasterirajapinta viranomaisten käyttöön.
Tietojärjestelmä on käytössä ja sitä pyritään laajentamaan uusilla tiedoilla ja ominaisuuksilla
Käyttöönottoa tuetaan avustuksilla
Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea siirtymäajan aikana avustusta, joka kattaa muutoksen aiheuttamat kustannukset.
Rakentamisen tietojen siirtymäaika päättyy
1.1.2029
Laissa määritelty siirtymäaika päättyy. Rakentamisen tiedot tulee laatia yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa jo 1.1.2026 lähtien, mutta tiedot tulee tallentaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2029 lähtien.
Alueidenkäytön siirtymäaika päättyy
1.1.2029
Laissa määritelty siirtymäaika päättyy. Kuntien ja maakuntien liittojen tulee toimittaa alueidenkäytön tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2029 alkaen.
Voimassa olevat kaavat ovat tietojärjestelmässä
Tavoitevuosi 2029
Kunnat ovat voineet jatkaa työtä VOOKA-hankkeessa syntyneen ohjeen ja ympäristöministeriöltä saadun rahoituksen turvin.
Yhteentoimivuustyö on vakiintunut
Rakennetun ympäristön yhteentoimivuustyö on vakiintunut osaksi rakennetun ympäristön tiedonhallintaa. Työ laajenee siten, että lisäksi harmonisoidaan tietoja, joita käytetään monella eri toimialalla.
Tieto virtaa entistä tehokkaammin julkisten tietojärjestelmien välillä, kun rakennuksen elinkaaren aikana syntyvä tieto ja alueidenkäytön suunnitelmien tieto on yhdenmukaistettu.
Tiedot ovat viranomaisten palveluiden ja prosessien pohjana
Useat viranomaiset hyödyntävät rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä olevia tietoja eri tehtävissä. Suunnittelun ja päätöksenteon lisäksi tietoja käytetään esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisemisessä, pelastustyössä ja positiivisen luottorekisterin perustamisessa.
2030
Rakennetun ympäristön tiedot ovat saatavilla yhdestä paikasta
Rakennetun ympäristön tiedot ovat saatavilla yhdestä paikasta ajantasaisina ja tietoturvallisesti. Päätöksenteon pohjalla on laaja ja viimeisin tieto.
Tietojärjestelmät toimivat yhteen
Rakennetun ympäristön tietoa käyttävät tietojärjestelmät toimivat yhteen. Tämän ansiosta kuntien ja maakuntien tarvitsee toimittaa tiedot vain kertaalleen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, mistä ajantasaisen tieto välitetään yhteiskunnan eri tarpeisiin.
Tietojärjestelmää kehitetään
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää kehitetään jatkuvasti, jotta se palvelee käyttäjiä mahdollisimman hyvin.
Yhteiset tiedon rakenteet helpottavat työtä
Aina kun rakennetun ympäristön tietoa käytetään, hyödynnetään yhteentoimivia tiedon rakenteita ja pysyviä tunnisteita. Niin varmistetaan, että tieto liikkuu yli organisaatio- ja aluerajojen sujuvasti ja helposti.
Esimerkkejä muutoksesta
Lausuntodokumentit voi linkittää valtakunnallisesta tietojärjestelmästä.
Kaavan sisällöstä saa tehtyä erilaisia esityksiä helpommin.
Asukkaiden on helpompi seurata kaavoitusta ja osallistua.
Ajantasaiset ja koneluettavat tiedot hyödyttävät tutkijoita. Tietojen vertailu on nopeampaa.
Suunnittelija löytää aiempaa helpommin tietoa työnsä tueksi. Kestävät ratkaisut leviävät.
Kiinteistöverotus saadaan toteutettua paremmin ja oikeudenmukaisemmin.
Koneluettavat ja tarkat rakennustiedot nopeuttavat pelastustyötä.
Yritys voi tiedon avulla puntaroida sijoittumisvaihtoehtojaan ja ennakoida tulevaa.
Riskialttiit rakenteet ja materiaalit löydetään nopeammin.
Samaa tietoa ei tarvitse toimittaa enää useaan kertaan valtion eri viranomaisille.
Tiedon avulla voidaan ohjata ja tukea rakentamista Suomen hiilineutraaliuden mahdollistamiseksi.
Rakennusten digitaaliset suunnitelmat sisältävät tiedot rakennuksen kaikista materiaaleista.
Jatkossa käytössä on luotettavampaa lokitietoa. Käyttöoikeuksia ja tietojen luovuttamista valvotaan tarkasti.
Tutustu myös
Ryhti-hanke kokoaa valtakunnallista tietoa
Vuosina 2020–2025 rakennetun ympäristön digitalisaatio etenee Ryhti-hankkeessa.
Seuraa työn etenemistä uutiskirjeestä
Tilaa Ryhti-uutiskirje ja saat jatkossa tietoa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakentamisesta ja siihen liittyvistä ihmisistä, uutisista ja kyselyistä.
Ota perusteet haltuun: Mikä muuttuu -verkkokoulutus
Kuntien työntekijöille suunnattu koulutus koostuu seitsemästä osiosta ja lopputestistä, joiden suorittaminen kestää noin tunnin.