Aikataulu ja kehittäminen
Tietojärjestelmä rakennetaan vuosien 2023 ja 2024 aikana, ja se avautuu käyttäjille vaiheittain vuonna 2024. Sen jälkeen alkaa siirtymäkausi, jolloin vuosina 2025–2028 järjestelmä otetaan laajasti käyttöön.
Tutki aikajanalta, miten kehittäminen etenee
2021
Tietojärjestelmän teknistä toteutusta ja tietojärjestelmän kilpailutusta valmisteltiin
Viranomaiset sopivat tiedonkulusta
Ympäristöministeriö kutsui muita viranomaisia tahtotilakeskusteluihin. Niissä tarkasteltiin valtakunnallista tiedonhallintaa kokonaisuutena ja sovittiin tarvittavista yhteyksistä järjestelmien välillä. Tavoitteena oli helpottaa valtakunnallista tiedonhallintaa.
Yhteentoimivuustyö kulki tietojärjestelmän rakentamisen rinnalla
Jatkuvassa yhteentoimivuustyössä määriteltiin muoto, jolla tieto jatkossa liikkuu organisaatioiden välillä. Tietomalleja, hallintamalleja, koodistoja ja sanastoja yhdenmukaistettiin laajassa ja avoimessa yhteistyössä.
Yhteisesti määritellyt sisällöt koottiin Suomi.fi-yhteentoimivuusalustalle(siirryt toiseen palveluun) rakennetun ympäristön tietokomponenttikirjastoon.
Muutostukea valmisteltiin
Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja DigiFinland aloittavat kunnille suunnatun muutostuen valmistelun.
Tietojärjestelmän määrittely valmistui
Ensimmäinen vaiheen toteutus määriteltiin Suomen ympäristökeskuksen ohjauksessa. Työhön osallistuivat ympäristöministeriö, sidosryhmät ja Ramboll Finlandin vetämä konsortio, johon kuuluivat Ubigu Oy, Gravicon Oy, Gofore Oyj.
2022
Tietojärjestelmään liittyviä lakeja valmisteltiin
Ympäristöministeriö valmisteli hallituksen esitystä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään liittyvästä lainsäädännöstä. Järjestettiin lausuntokierros, ja syksyllä lakiesitysten käsittely eteni valtioneuvostoon ja eduskuntaan.
Kunnille ja maakuntien liitoille tarjottiin maksutonta muutostukea
Muutostuen tarjoaminen kunnille ja maakuntien liitoille aloitettiin. Ensimmäiseksi tuen sisältöä suunniteltiin yhdessä.
Muutostuen tiimi otti yhteyttä kaikkiin kuntiin ja maakuntien liittoihin. Keväällä toteutettiin nykytilaselvitys, johon tietoa kerättiin verkkokyselyllä. Selvityksen tulosten pohjalta tehtiin toimenpideohjelmat kuntien avuksi. Vuoden aikana järjestettiin myös kuntakiertue ja monenlaisia tapaamisia tulevasta muutoksesta. Kuntakummit tukivat muutokseen valmistautumisessa.
Yhteentoimivuutta muiden keskeisten tietojärjestelmien kanssa rakennettiin
Yhteentoimivuutta rakennettiin muun muassa väestötietojärjestelmän, Verohallinnon, kansallisen maastotietokannan, kiinteistötietojärjestelmän, huoneistotietojärjestelmän ja osoitetietojärjestelmän kanssa.
Tietojärjestelmän teknisiä vaatimuksia tarkennettiin
Digitaalisen turvallisuuden reunaehdot tietojärjestelmän toteutukselle valmistuivat. Tieto siitä, mitä liitteitä päätöstietojen yhteydessä toimitetaan järjestelmään, tarkentui. Myös aineiston saavutettavuusvaatimukset tarkentuivat.
Voimassa oleviin kaavoihin liittyvä VOOKA-pilottihanke aloitettiin
6/2022
Hankkeen tavoitteena on viedä kaikkien Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen kaavarajat valtakunnalliseen yhteentoimivaan tietomallimuotoon ja siirtää aineisto rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Työ aloitettiin Etelä-Savon alueella pilotilla, jossa mukana olivat kaikki 12 alueen kuntaa, ELY-keskus, konsulttiryhmittymä ja Suomen ympäristökeskus.
Luotiin hallintamalli rakennetun ympäristön tiedoille
Rakennetun ympäristön tiedoille on määriteltiin yhteinen hallintamalli, jolla varmistetaan tietojen tuottamisen, ylläpidon ja kehityksen yhteiset pelisäännöt. Hallintamalli kuvaa, millä tavalla toimitaan, jos esimerkiksi asemakaavan tietomallia on tarpeen päivittää.
Yhteentoimivuustyön tuloksena valmistui tietomalleja
Tiedon määrityksiä tehtiin vaiheittain ja priorisoimalla lakisääteisiä tietoja, joita tarvitaan useimmin.
Tietomallit valmistuivat asemakaavalle ja yleiskaavalle, sitovalle tonttijaolle, maankäytön rajoituksille, rakentamisen lupapäätöksille, kaupunkiseutusuunnitelmalle ja rakennusjärjestykselle.
Tietojärjestelmän toteuttajaksi valittiin Solita-Sitowise-ryhmittymä
12/2022
Suomen ympäristökeskus kilpailutti vuoden aikana tietojärjestelmän teknisen toteuttajan. Valitussa ryhmässä on alihankkijana Ubigu Oy.
2023
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään rakennetaan kyky vastaanottaa kaava- ja rakentamistietoja. Tekninen toimivuus varmistetaan testauksilla yhdessä kumppanien kanssa. Tietosuoja- ja tietoturva-auditoinnit jatkuvat. Kuntien ohjelmistotoimittajia tuetaan yhteensopivien rajapintojen toteuttamisessa. Kunnille ja maakuntien liitoille tarjotaan maksutonta tukea.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tekninen toteutus aloitetaan
Q1/2023
Teknisestä toteutuksessa ovat mukana yritykset Solita, Sitowise ja Ubigu.
Voimassa olevien kaavojen pilotti valmistuu
Q1/2023
Pilotissa keskityttiin Etelä-Savon kaavoihin. Työ laajenee myöhemmin valtakunnalliseksi.
Asema- ja yleiskaavojen kaavamääräyskokoelma valmistuu
Q2/2023
Uudistunut kaavamääräyskokoelma sisältää yhtenäisen kaavamääräyskoodiston, jonka pohjalta tietomallimuotoinen kaava laaditaan.
Maakuntakaavan kaavamääräyskokoelma valmistuu
Q2/2023
Kaavamääräyskokoelma sisältää yhtenäisen kaavamääräyskoodiston, jonka pohjalta tietomallimuotoinen maakuntakaava laaditaan.
Avustukset kumppanitestaukseen ovat haettavissa
toukokuu–elokuu
Testaukseen osallistuvat kunnat voivat hakea avustusta(siirryt toiseen palveluun) ympäristöministeriöstä.
Validointi- ja tallennusrajapintojen luonnokset ovat kommentoitavana
kesäkuu ->
Rajapintakuvaukset kertovat rajapintojen toteutustavasta. Ne auttavat rajapintojen hyödyntäjiä ymmärtämään, miten rajapinnat toimivat ja rakentamaan kytkentöjä järjestelmien välille.
Kaavatietojen validointipalvelu valmistuu
Q3/2023
Palvelu tarkistaa automaattisesti, onko aineisto yhteisesti sovitussa muodossa. Käyttäjä saa ilmoituksen, jos aineistossa on puutteita.
Kumppanitestaukset aloitetaan
Q3/2023
Kuntien, maakuntien liittojen, hankkeiden ja järjestelmätoimittajien kanssa testataan valmistuvia ominaisuuksia sekä tiedon välittämistä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Kulttuuriympäristön tietovarannon esiselvitykset laaditaan
Q3/2023
Selvityksen tuloksena tiedetään muun muassa kulttuuriympäristön tietojen nyky- ja tavoitetila sekä kulttuuriympäristön tietovarannosta syntyvät kustannukset ja säästöt.
Rakennus- ja huoneistotiedot ladataan väestötietojärjestelmästä
Q3/2023
Alkulatauksen jälkeen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä ottaa käyttöön väestötietojärjestelmän muutostietopalvelurajapinnan. Sen kautta väestötietojärjestelmään tehdyt muutokset päivittyvät automaattisesti rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Tiedon toimitus kunnista väestötietojärjestelmään jatkuu normaalisti.
Rajapintapalvelu kaava- ja rakennustietojen päivittämiseen valmistuu
Q4/2023
Palvelun avulla voidaan päivittää järjestelmässä olevia tietoja.
Kaavatietojen tallennuskäyttöliittymän ensimmäinen versio valmistuu
Q4/2023
Tallennuskäyttöliittymän kautta kunnan tai maakunnan työntekijä voi lähettää kaavatietoja valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Käyttöliittymä on vaihtoehto etenkin niille organisaatioille, joilla ei ole käytössään rajapintaa tietojen toimittamiseen.
Uusia tietomalleja valmistuu vuoden aikana
Vuoden aikana valmistuvat tietomallit kaavaselostukselle ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmalle, yleisen alueen suunnitelmalle, rakennuksen ilmastoselvitykselle ja materiaaliselosteelle. Myös maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen sanastotyö valmistuu.
2024
Uudet lait voimaan – järjestelmässä on valmiudet vastaanottaa tietoja
1.1.2024
Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin tulevat voimaan. Lain siirtymäajat alkavat. Tietojärjestelmä pystyy ottamaan vastaan tietoa.
Rakennustietojen muokkauskäyttöliittymä valmistuu
Q1/2024
Käyttöliittymän kautta kunnan työntekijät voivat muokata rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä olevia rakennustietoja.
Rajapintapalvelu tonttijakosuunnitelman ja maankäyttörajoitusten tallentamiseen valmistuu
Q2/2024
Rakennustietojen muutostietopalvelu otetaan käyttöön
Q2/2024
Palvelun avulla voidaan seurata muutoksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakennustiedoissa ja päivittää muuttuneet tiedot toiseen järjestelmään.
Tietojärjestelmän karttapalvelu avautuu
Q2/2024
Selainpohjainen karttapalvelu tietojen katseluun. Palvelussa tulee olemaan sekä avointa tietoa että tunnistautumista edellyttävää tietoa.
Rakennustietojen kyselypalvelu on käytettävissä (rajapinta)
Q3/2024
Palvelun eli rajapinnan kautta saa käyttöön tietojärjestelmän rakennustietoja.
Kaavatietojen muutostietopalvelu on käytettävissä
Q4/2024
Palvelun avulla voidaan seurata muutoksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kaavatiedoissa ja päivittää uudet tiedot toiseen järjestelmään. Hyödyntäminen edellyttää, että kunnista on toimitettu kaavatietoja tietojärjestelmään.
Kaavatietojen kyselypalvelu on käytettävissä (rajapinta)
Q4/2024
Palvelun kautta saa käyttöön tietojärjestelmän kaavatietoja.
INSPIRE-direktiivin edellyttämät palvelut tarjolla
Q4/2024
Käyttöönottoa tuetaan avustuksilla
koko vuosi
Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea avustusta, joka kattaa muutoksen aiheuttamat kustannukset.
Tietojärjestelmän jatkokehityksen suunnittelu alkaa
Kulttuuriympäristön tietovaranto on määritelty osaksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmää. Tietovarannon toteutus voi alkaa vuonna 2025.
Uuden tietovarannon on tarkoitus korvata Suomen ympäristökeskuksen nykyinen GISALU-järjestelmä. Tietovaranto olisi yhteentoimiva muun muassa muinaisjäännösrekisterin ja luontotietojärjestelmän kanssa.
2025–2029
Rakentamislaki tulee voimaan
1.1.2025
Lakiin liittyvät siirtymäajat alkavat.
Tietojärjestelmä on käytössä ja sitä laajennetaan tiedoilla ja ominaisuuksilla
Järjestelmä vastaanottaa ja välittää tietomallimuotoisina:
- rakennusjärjestyksiä
- yleisten alueiden suunnitelmia (katu-, torialue- ja puistosuunnitelmat)
- kaupunkiseutusuunnitelmia (vapaaehtoinen toimittaa tietojärjestelmään)
- merialuesuunnitelmia
- sovittuja kulttuuriympäristön tietoja
Käyttöönottoa tuetaan avustuksilla
Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea siirtymäajan aikana avustusta, joka kattaa muutoksen aiheuttamat kustannukset.
Rakentamisen tietojen siirtymäaika päättyy
1.1.2028
Rakentamisen tiedot tulee laatia yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa jo 1.1.2025 lähtien, mutta tiedot tulee tallentaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2028.
Alueidenkäytön siirtymäaika päättyy
1.1.2029
Laissa määritelty siirtymäaika päättyy. Kuntien ja maakuntien liittojen tulee toimittaa alueidenkäytön tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2029 alkaen.
Voimassa olevat kaavat ovat tietojärjestelmässä
Kaavoja siirretään järjestelmään vaiheittain jo aiemmin. Työ tehdään osana VOOKA-hanketta.
Yhteentoimivuustyö on vakiintunut
Rakennetun ympäristön yhteentoimivuustyö on vakiintunut osaksi rakennetun ympäristön tiedonhallintaa. Työ laajenee siten, että lisäksi harmonisoidaan tietoja, joita käytetään monella eri toimialalla.
Tieto virtaa entistä tehokkaammin julkisten tietojärjestelmien välillä, kun rakennuksen elinkaaren aikana syntyvä tieto ja alueidenkäytön suunnitelmien tieto on yhdenmukaistettu.
Tiedot ovat viranomaisten palveluiden ja prosessien pohjana
Useat viranomaiset hyödyntävät rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä olevia tietoja eri tehtävissä. Suunnittelun ja päätöksenteon lisäksi tietoja käytetään esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisemisessä, pelastustyössä ja positiivisen luottorekisterin perustamisessa.
2030
Rakennetun ympäristön tiedot ovat saatavilla yhdestä paikasta
Rakennetun ympäristön tiedot ovat saatavilla yhdestä paikasta ajantasaisina ja tietoturvallisesti. Päätöksenteon pohjalla on laaja ja viimeisin tieto.
Tietojärjestelmät toimivat yhteen
Rakennetun ympäristön tietoa käyttävät tietojärjestelmät toimivat yhteen. Tämän ansiosta kuntien ja maakuntien tarvitsee toimittaa tiedot vain kertaalleen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, mistä ajantasaisen tieto välitetään yhteiskunnan eri tarpeisiin.
Tietojärjestelmää kehitetään
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää kehitetään jatkuvasti, jotta se palvelee käyttäjiä mahdollisimman hyvin.
Yhteiset tiedon rakenteet helpottavat työtä
Aina kun rakennetun ympäristön tietoa käytetään, hyödynnetään yhteentoimivia tiedon rakenteita ja pysyviä tunnisteita. Niin varmistetaan, että tieto liikkuu yli organisaatio- ja aluerajojen sujuvasti ja helposti.
Esimerkkejä muutoksesta
Lausuntodokumentit voi linkittää valtakunnallisesta tietojärjestelmästä.
Kaavan sisällöstä saa tehtyä erilaisia esityksiä helpommin.
Asukkaiden on helpompi seurata kaavoitusta ja osallistua.
Ajantasaiset ja koneluettavat tiedot hyödyttävät tutkijoita. Tietojen vertailu on nopeampaa.
Suunnittelija löytää aiempaa helpommin tietoa työnsä tueksi. Kestävät ratkaisut leviävät.
Kiinteistöverotus saadaan toteutettua paremmin ja oikeudenmukaisemmin.
Koneluettavat ja tarkat rakennustiedot nopeuttavat pelastustyötä.
Yritys voi tiedon avulla puntaroida sijoittumisvaihtoehtojaan ja ennakoida tulevaa.
Riskialttiit rakenteet ja materiaalit löydetään nopeammin.
Samaa tietoa ei tarvitse toimittaa enää useaan kertaan valtion eri viranomaisille.
Tiedon avulla voidaan ohjata ja tukea rakentamista Suomen hiilineutraaliuden mahdollistamiseksi.
Rakennusten digitaaliset suunnitelmat sisältävät tiedot rakennuksen kaikista materiaaleista.
Jatkossa käytössä on luotettavampaa lokitietoa. Käyttöoikeuksia ja tietojen luovuttamista valvotaan tarkasti.
Tutustu myös
Ryhti-hanke kokoaa valtakunnallista tietoa
Vuosina 2020–2024 rakennetun ympäristön digitalisaatio etenee Ryhti-hankkeessa.
Seuraa työn etenemistä uutiskirjeestä
Tilaa Ryhti-uutiskirje ja saat jatkossa tietoa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakentamisesta ja siihen liittyvistä ihmisistä, uutisista ja kyselyistä.
Ota perusteet haltuun: Mikä muuttuu -verkkokoulutus
Kuntien työntekijöille suunnattu koulutus koostuu seitsemästä osiosta ja lopputestistä, joiden suorittaminen kestää noin tunnin.