Mikä muuttuu rakentamisen luvituksessa?
Jatkossa kunta toimittaa rakentamisen luvituksessa muodostuvaa tietoa ja suunnitelmia rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Tieto on kansallisesti yhtenäisessä muodossa, ja se siirretään kuntajärjestelmästä rajapinnan kautta valtakunnalliseen tietojärjestelmään.
Rakentamiseen liittyvien lupatietojen toimittaminen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään ei tuo kuntien luvituksen prosesseihin suuria muutoksia. Vastuut pysyvät ennallaan.
Nykyisellään kunnat toimittavat rakennustietoja Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Jatkossa tiedon määrä kasvaa hieman ja myös toimitettava tietosisältö osin muuttuu, kun tietoja toimitetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Rakennussuunnitelmia tuotetaan jatkossa ensisijaisesti IFC-muodossa. Kunnalla on velvollisuus toimittaa rakennustietoja rakennetun ympäristön tietojärjestelmään vain uusista luvanvaraisista hankkeista, mutta halutessaan kunta voi myös päivittää vanhojen rakennusten tietoja.
Tiedonhallinta selkeytyy ja kevenee
Valtion organisaatiot ovat sopineet tiedonkuluista. Kunnat siirtyvät yksitellen toimittamaan tietoja rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, jolloin toimitusvelvollisuus väestötietojärjestelmään jää pois.
Jatkossa työ helpottuu, kun tietoja ei tarvitse toimittaa usealle valtion viranomaiselle. Muun muassa Digi- ja väestötietovirasto, Maanmittauslaitos, Verohallinto, puolustusministeriö ja pelastusviranomaiset saavat tarvitsemansa tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.
Se riittää, että tiedot tulevat kunnalta yhteen valtakunnalliseen järjestelmään.
Moni asia pysyy rakennusvalvontaprosessissa ennallaan
Rakentamislupahakemus toimitetaan rakennusvalvontaan kuten ennenkin. Rakennussuunnitelmat ja rakennuskohdetta koskevat tiedot toimitetaan hakemuksen mukana joko rakennuksen BIM-mallina (IFC) tai muussa koneluettavassa muodossa. Rakentamislupahakemuksen käsittelyyn vaadittavien kuulemisten ja lausuntopyyntöjen osalta toimintatavat eivät muutu.
Kun kunta on siirtynyt käyttämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmää, pysyvä rakennustunnus ja huoneistotunnus haetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja tiedot toimitetaan sinne. Rakentamisen aikana suoritetaan lupapäätöksen vaatimia katselmuksia kuten ennenkin.
Siirtymäaika tuo joustoa muutokseen
Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Kuntien tulee toimittaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään rakentamista koskevat tiedot viimeistään 1.1.2028 alkaen. Kunnilla on kuitenkin velvollisuus tehdä tietomallimuotoisia rakentamislupia jo lain tullessa voimaan vuonna 2025.
Jatkossa käytössä yhteinen muoto ja käsitteet
Tietojärjestelmän yhteentoimivalla tiedonmuodolla ja käsitteillä varmistetaan, että tiedon siirto kuntien tietojärjestelmien ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän välillä toimii. Lisäksi varmistetaan, että tietosisältö on valtakunnallisesti yhteensopivaa. Rakennussuunnitelmat tulee tuottaa IFC-tietomallina tai muussa koneluettavassa muodossa. Järjestelmään voi siis toimittaa 3D-muotoisia suunnitelmia. Muita tiedostomuotoja voivat olla esimerkiksi PDF tai TIFF.
Nämä tiedot järjestelmään toimitetaan
Ennen rakentamista
- Rakentamislupapäätös liitteineen
- Maisematyölupapäätös
- Purkamislupapäätös
- Poikkeamislupapäätös
- Rakennuksen suunnitelmamalli
- Rakennuksen tai muun rakennuskohteen tiedot
Rakentamisen aikana
- Erityissuunnitelmat, jos niitä on lupaprosessissa edellytetty
- Mahdolliset rakennustyön aikaiset muutokset ja niitä koskevat muutosluvat
- Rakennuksen toteumamalli
- Viranomaiskatselmusten tiedot
Nykyiset tiedot siirretään pohjaksi
Digi- ja väestötietovirasto toimittaa väestötietojärjestelmästä kaikkien Suomen kuntien olemassa olevat rakennushanke-, rakennus- ja huoneistotiedot pohjatiedoiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Lisäksi pohjatiedoiksi haetaan poikkeamispäätökset Suomen ympäristökeskuksen Liiterin GISALU-aineistosta.
Rakennustiedot ovat jatkossa kattavasti saatavilla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Nykyisten rakennustietojen ylläpito siirretään väestötietojärjestelmästä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Halutessaan kunta voi päivittää vanhojen rakennusten tietoja tietojärjestelmässä. Vanhojen tietojen päivittämisellä voi olla vaikutusta esimerkiksi kiinteistöverotukseen.
Lopputilanteessa tiedot välittyvät automaattisesti kunnan järjestelmästä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.