Usein kysytyt kysymykset

Rakennetun ympäristön tietojärjelmässä on kiinnitetty erityistä huomioita digitaaliseen turvallisuuteen.

Uusi järjestelmä parantaa kansallista turvallisuutta. Nykyiseen tilanteeseen liittyy merkittäviä haavoittuvuuksia, kun tiedonhallinta hajaantuu useisiin tietojärjestelmiin ja käytössä on eriviä tapoja jakaa tietoa. Turvallisuus paranee, kun eri viranomaiset ottavat käyttöön yhtenäiset tavat luokitella tietoa eli käytännöt siihen, miten tietoja jaetaan järjestelmistä.

Tietojärjestelmää varten on laadittu kokonaisuusturvallisuuden riski- ja vaikuttavuusarviointi, selvitys digiturvallisuuteen liittyvistä poliittista linjaustarpeista sekä arvioitu rakennetun ympäristön tietojärjestelmän avoimen tiedon kasautumisvaikutuksia. Järjestelmän toteutuksessa on huomioitu kaikki digitaalisen turvallisuuden selvityksissä esiin tulleet tarvittavat hallintatoimenpiteet.

Ryhti-järjestelmän käyttäjille jaetaan vain tietoa, johon heillä on lakisääteinen oikeus. Yhdessä kuntien ja valtion toimijoiden kanssa on tarkasteltu kriittistä infrastruktuuria koskevia tietoja sekä tehty luokittelu siitä, mitä tietoja jaetaan avoimesti, ja mitkä puolestaan rajataan vain viranomaiskäyttöön. Kriitiseen infrastruktuuriin liittyviä tietoja jaetaan vain viranomaisille. Tällä varmistetaan se, ettei esimerkiksi tietojen yhdisteleminen vaaranna yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta.

Teknistä toteutusta ohjaa tietoturva-asiantuntija. Tietojärjestelmän tekninen toteutus tehdään kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön (Katakri) mukaisesti. Suomen ympäristökeskus toteuttaa Katakri-vaatimusten mukaisen auditoinnin. Soveltuvin osin toteutuksessa huomioidaan myös julkisen hallinnon tietoturvallisuuden arviointikriteeristö (Julkri).

Jokaista järjestelmään liittyvää käyttöönottoa edeltää teknisen toteutuksen tietoturvallisuuden arviointi. Syke tekee käyttöympäristöjen toteuttamisessa yhteistyötä Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa.

Kaikkia järjestelmän tietoja ei avata kaikille, vaan joihinkin pääsevät käsiksi vain viranomaiset, jotka tarvitsevat tietoa tehtävissään. Jokaisella on oikeus hyötyä viranomaisen julkisesta tiedosta, mutta oikeutta rajoittavat esimerkiksi salassapito, kolmansien tahojen immateriaalioikeudet ja henkilötietojen suoja.

Tiedon avoimella saatavuudella on paljon hyötyjä, mutta kaikkea tietoa ei voida avoimesti pitää saatavilla. Julkisuuden rajoja määriteltäessä on otettava huomioon esimerkiksi kansallinen turvallisuus sekä yksityiselämän ja henkilötietojen suoja. Esimerkiksi rakennustieto voi olla henkilötietoa.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä tunnistetaan yhteiskunnan kannalta tarpeelliset ja merkittävät tiedot, joiden tulee olla saatavilla valtakunnallisesti viranomaiskäyttöön, asianosaiskäyttöön ja julkiseen käyttöön. Jos kyse on tiedoista, jotka eivät ole merkittäviä ja tarpeellisia yhteiskunnalle, valtio ei lähtökohtaisesti kerää tietoja. Näiden tietojen avaamisesta päättävät kohteiden omistajat.

EU-lainsäädäntö ohjaa julkisen tiedon avoimuuteen ja maksuttomuuteen. Euroopan Unionin avoimen datan direktiivi on tullut Suomessa voimaan vuonna 2021. Siinä rajoitetaan viranomaisten oikeutta hyötyä tuottamastaan tiedosta taloudellisesti. Kaava-aineistot määritellään direktiivin täytäntöönpanoasetuksessa arvokkaaksi tietoaineistoksi, eli avoimeksi dataksi, joka on oltava tarjolla maksutta rajapintapalvelussa ja latauspalvelussa.  

Suomen ympäristökeskus vastaa, että saatavilla on ajantasaisin saatu tieto. Syke vastaa siitä, että tietojärjestelmä tarjoaa aina ajantasaisinta tiedontuottajilta saatua tietoa, ja että eri lähteistä tulevat tiedot yhdistyvät oikein.

Tietoihin määritellään, kuka niitä saa päivittää. Tietojärjestelmässä pyritään minimoimaan tapaukset, joissa samaa tietoa on tarve päivittää eri lähteistä. Ideaalitilanteessa samasta tiedosta ei ole eri näkemyksiä. Mikäli kahdelta tiedontuottajalta, esimerkiksi kunnalta ja kansallisesta maastotietokannasta, tulee erilaista tietoa, käyttäjä pystyy valitsemaan, kumpaa tietoa tarkastelee.

Kunnan tallentamia tietoja ei muuteta rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä. Verottajan tiedot eivät korvaa kunnan tietoja. Tavoitteena kuitenkin on, että kunnat saisivat aiempaa helpommin myös verottajan toimittamat tiedot käyttöönsä.

Kiinteistöverovelvollisella on velvollisuus ilmoittaa joka vuosi kiinteistöveroon liittyvät rakennustiedot Verohallinnolle. Suomen ympäristökeskuksella on oikeus saada Verohallinnolta tarvitsemansa tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietojen ylläpitoa varten. Kunnat saavat tietojärjestelmästä käyttöönsä Verohallinnon rakennustiedot, kunnan toimittamat rakennustiedot ja kansallisen maastotietokannan kautta tunnistetut tiedot. Tällöin voidaan tunnistaa eroavaisuuksia ja ryhtyä kunnissa korjaaviin toimiin tarpeen mukaan.

Tietojärjestelmä tarjoaa hallitun pääsyn alueidenkäyttöä ja rakentamista koskeviin tietoihin. Ensivaiheessa tiedot tulevat olemaan sellaisia, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan.

Lue lisää tietosisällöistä

Muutoksia ei tule tiedontuotannon vastuisiin, vaan kunnat vastaavat jatkossakin alueidenkäytöstä ja rakentamisen luvista. Tietojen tuottaja, kuten kunta, on vastuussa niiden ylläpitämisestä. Kunnat ja maakuntien liitot toimittavat jatkossa rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnalliseen järjestelmään yhteisesti sovitussa koneluettavassa muodossa. Järjestelmien välille rakennetaan tarvittavat rajapinnat.

Vastuu muiden rekisteritietojen ylläpidosta tai päivittämisestä ei muutu. Esimerkiksi tietojen päivitys kiinteistötietojärjestelmään säilyy nykyisellään. Kaavoihin, tonttijakoihin ja rakennuksiin liittyvien tietojen toimitustapa muuttuu: ne viedään kiinteistötietojärjestelmän sijaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, josta tieto otetaan rajapinnan kautta kiinteistötietojärjestelmään.

Suomen ympäristökeskukselle tulee velvoite avata rakennetun ympäristön tietojärjestelmä ja ylläpitää sitä.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä aloittaa toimintansa 1.1.2024, jolloin se on valmis vastaanottamaan tietoja. Rakentamista koskevat tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2028 alusta lähtien. Alueidenkäytön tiedoissa siirtymäaika on vuoden pidempi, vuoden 2028 loppuun asti.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmähankkeessa digitalisoidaan alueidenkäyttöä ja rakentamista. Hankkeen budjetti on 21,9 miljoonaa euroa vuosina 2020–2024.

Digitalisaatiomuutos aiheuttaa alussa kustannuksia ja vaatii uutta osaamista, minkä vuoksi kunnille tarjotaan tukipalveluita ja avustuksia. Eduskunta on myöntänyt momentin 35.20.35 käytettäväksi avustuksiin alueiden käytön ja rakentamisen digitalisaatioon. Määrärahalla korvataan siirtymäajan kunnille ja maakuntien liitoille uudessa lainsäädännössä edellytettyjä tiedonhallinnan muutoskustannuksia. Tosiasiallisten kustannusten korvaamisessa otetaan huomioon kunnille muodostuneet lisäkustannukset ja säästöt. Samalla kehitetään digitaalista turvallisuutta.

Muutoskustannukset on arvioitu asiantuntijaselvityksissä, joiden yhteydessä on tehty kuntakyselyitä ja -haastatteluita.

Kooste selvityksistä löytyy ympäristöministeriön Hankeikkunasta(siirryt toiseen palveluun).

Kunnat ja maakuntien liitot voivat tarttua Ryhti-hankkeen tarjoamaan muutostukeen, johon sisältyy tapahtumia, koulutuksia, oppaita ja mentorointia. Organisaatiot saavat käyttöönsä räätälöidyt toimenpideohjelmat, jotka auttavat oman tilanteen hahmottamisessa ja muutoksen toteuttamisessa. Rakennusvalvonnat voivat hakea avustusta tietomallikoulutuksiin.

Yritysten näkökulmasta muutos tuo paljon mahdollisuuksia, mutta aiheuttaa muokkaustarpeita muun muassa käytettyihin ohjelmistoihin. KIRAHub valmentaa yrityksiä siinä, mitä digimuutoksessa on syytä huomioida jo etukäteen, ja miten oma liiketoiminta taipuu uusiin tarpeisiin. 

Eduskunta hyväksyi rakennetun ympäristön digiuudistusta ohjaavat lait helmikuussa 2023. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sekä maankäyttö- ja rakentamislain (alueidenkäyttölaki 1.1.2025 alkaen) muutos tulevat voimaan 1.1.2024.

Kunta tai maakunnan liitto voi tehdä tonttijaot ja kaavat vanhaan tapaan vuoden 2028 loppuun asti. Uuteen toimintatapaan kannattaa kuitenkin siirtyä mahdollisimman pian.

Siirtymäajan jälkeen syntyvät alueidenkäytön tiedot kuntien on toimitettava järjestelmään viimeistään 1.1.2029 (laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä 5 §). Jos aiemmin käynnistynyt kaavaprojekti jatkuu vuoden 2029 puolella, se on toimitettava järjestelmään lain vaatimassa muodossa.

Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Kuntien tulee toimittaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään rakentamista koskevat tiedot viimeistään 1.1.2028 alkaen. Kunnilla on kuitenkin velvollisuus tehdä tietomallimuotoisia rakentamislupia jo lain tullessa voimaan vuonna 2025.

Toimittamisvelvollisuus ja tietojen muuntaminen tietomallimuotoiseksi koskettavat vain niitä prosesseja, jotka on aloitettu lakien voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Lait eivät edellytä olemassa olevien tietojen toimittamista rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, mutta kunnalla tai maakunnan liitolla on halutessaan mahdollisuus toimittaa myös muutakin olemassa olevaa tietoa tietojärjestelmään.
Lisätietoa vanhojen kaava-aineistojen toimittamisesta tietojärjestelmään ja VOOKA-hankkeesta(siirryt toiseen palveluun).

Alkuvaiheessa järjestelmä on lähinnä tietoa tuottavien viranomaisten käytössä. Kun tietoa siirtymäkauden aikana kertyy lisää, se alkaa paremmin palvella myös muita tiedon hyödyntäjiä.

Nykyvaatimukset täyttävä koneluettava ja ajantasainen tieto on digitalisaation kivijalka. Digitalisaation tavoitteena ei ole vain saavuttaa kustannussäästöjä, vaan tarjota parempia palveluja käyttäjille. Tiedon arvo nousee, kun se on saatavilla yhteensopivassa muodossa yhdestä paikasta. Samoin paranevat luotettavuus ja digitaalinen turvallisuus.

Valtakunnallinen investointi rakennetun ympäristön tietojärjestelmään maksaa itsensä takaisin, kun tieto on paremmin saatavissa, tiedon laatu paranee ja tiedonhallinta kevenee.

Kunnat

• Tiedon liikkuminen valtion ja kuntien välillä yksinkertaistuu. Kunnat säästävät, kun kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät tiedot tuodaan valtion viranomaisten saataville vain kerran.
• Yhteentoimiva tieto, rajapinnat ja yhteneväiset käytännöt helpottavat kunnan järjestelmähankintoja, kun räätälöintejä tarvitaan vähemmän.
• Digitaaliseen turvallisuuteen ja tietosuojaan voidaan osoittaa keskitetyssä järjestelmässä enemmän resursseja kuin hajautetussa järjestelmässä.
• Alueidenkäytön seurannasta voidaan siirtyä tilannekuviin, ennakointiin ja strategiseen suunnitteluun.

Valtionhallinto

• Viranomaisten yhteistyö paranee: Ajantasainen tieto liikkuu sujuvammin valtion viranomaisten ja kuntien välillä, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan paikkaan.
• Viranomaisprosessit tehostuvat ja käsityö vähenee, kun tieto perustuu yhteisiin standardeihin ja tiedonsiirto automatisoituu.
• Kokonaiskuva vahvistuu: Koko maasta saadaan alue- ja organisaatiorajat ylittävää tietoa. Ajantasaista ja luotettavaa tietoa voi hyödyntää päätöksenteossa ja niistä voi tehdä tarkempia tilastoja, ennusteita ja mallinnuksia.
• Verottaja saa ajantasaiset tiedot esimerkiksi kiinteistöverotukseen.
• Pelastuslaitos saa helposti kohteesta tiedot, kuten 3D-rakennussuunnitelmat.  

Rakennusten omistajat ja käyttäjät sekä asukkaat

• Demokratia vahvistuu: Kuntalaiset saavat entistä helpommin tietoa kaavoituksesta ja osallistuminen helpottuu.
• Rakennusten turvallisuus paranee. Tieto tarjoaa omistajalle, ostajalle tai rahoittajalle paremman käsityksen laadusta ja arvosta. Esimerkiksi myöhemmin riskiksi havaitut aineet, rakennustuotteet tai rakenteet voidaan jäljittää.
• Tarjolla olevat palvelut (esimerkiksi vakuutukset, kiinteistöverotus, kiinteistönkauppa) perustuvat ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon.

Yritykset

• Yritykset voivat rakentaa entistä parempia, ajantasaiseen tietoon perustuvia palveluita.
• Yritys voi hakea koko valtakunnan tiedot samasta paikasta pohtiessaan esimerkiksi, mihin sijoittaa omaa liiketoimintaa.

Kunnilla on luonnollisestikin jatkossakin oikeus kehittää omia järjestelmiään ja tietopalveluitaan, eikä valtakunnallinen järjestelmä korvaa kuntien omia järjestelmiä. Kunta voi kuitenkin halutessaan ylläpitää alueidenkäytön tietoja, kuten kaavoja, jatkossa vain rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä. Kunta vastaa, että tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä ovat ajan tasalla. Tietojen ensisijainen paikka voi edelleen olla kunnan järjestelmä, ellei kunta hyödynnä pelkästään rakennetun ympäristön tietojärjestelmää.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tekeminen sisältyy hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmassa on linjattu, että kunnille aiheutuvat tosiasialliset ja kertaluontoiset kustannukset korvataan. Tosiasiallisten kustannusten korvaamisessa otetaan huomioon kunnille muodostuneet lisäkustannukset ja säästöt.

Muutos aiheuttaa alussa kustannuksia ja vaatii uutta osaamista, minkä vuoksi kunnille tarjotaan tukipalveluita ja avustuksia muun muassa henkilöstön kouluttautumiseen. Kustannukset ja kustannustarpeet on arvioitu asiantuntijaselvityksissä, joiden yhteydessä on tehty kuntakyselyitä ja -haastatteluita.

Uusi toimintamalli edellyttää muutoksia kuntien tietojärjestelmiin, ohjelmistoihin ja rajapintoihin, mikä aiheuttaa kustannuksia. Kustannuksia on arvioitu osana Ryhti-hanketta, mutta yksityiskohtaisia kuntakohtaisia summia on vaikea määritellä, koska eri järjestelmien valmiustaso kansallisten tietomallien käyttöönotolle vaihtelee. Kuntia avustetaan rahallisesti muutoksessa.

Tiedon toimittamisen velvoitteet keventyvät uuden toimintamallin myötä, jolloin kunnille tulee myös merkittäviä hyötyjä, kun työaikaa säästyy.

Kaavoittajille ja tonttijakoja laativille tarkoitettua tietomallikoulutusta valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriössä. Rakennusvalvojille on tarjolla täydennyskoulutusta esimerkiksi LAB- ja Metropolia-ammattikorkeakouluissa.

Heti suoritettavissa on kestoltaan noin tunnin mittainen verkkokoulutus Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä – mikä muuttuu?(siirryt toiseen palveluun).

Henkilöstön osaamisen parantaminen uudistuksen mukaiselle tasolle kuuluu korvattaviin tukikelpoisiin kustannuksiin.

Järjestelmätoimittajat kehittävät kuntien käyttämiä järjestelmiä, jotta ne vastaavat uusiin vaatimuksiin. Ohjelmistoyritykset seuraavatkin tarkasti valtakunnallista yhteentoimivuustyötä ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämistä. Tietojärjestelmän kehittäjätiimi keskustelee säännöllisesti ohjelmistoyritysten ja palveluntarjoajien kanssa. Ohjelmistoyritykset osallistuvat myös keskeisiin hankkeisiin, joissa kehitetään ja testataan uusia toimintamalleja (mm. KAATIO-(siirryt toiseen palveluun) ja RAVA3Pro-hankkeet(siirryt toiseen palveluun)).

Tietomallin avulla voidaan kuvata johonkin ilmiöön liittyvän tiedon rakenteellisia vaatimuksia. Rakennettuun ympäristöön liittyvällä tietomallipohjaisella suunnittelulla tähdätään siihen, että tieto on koneluettavaa. Tietomallimuodossa laaditun suunnitelman sisältämät tiedot ovat siis sellaisessa rakenteisessa muodossa, jota eri järjestelmät pystyvät lukemaan. Tämän ansiosta esimerkiksi kaavojen sisältämien tietojen haettavuus paranee huimasti.

Tietomallipohjainen suunnitelma ei ole enää sidottu yhteen ainoaan esitystapaan, kuten paperi- tai PDF-tulosteena tuotettuun karttakuvaan, vaan sitä voidaan esittää erilaisilla välineillä. Tämä mahdollistaa, että kaavatiedoista pystytään nykyistä helpommin tuottamaan karttasovelluksen avulla erilaisia interaktiivisia visualisointeja ja teemakarttoja tai tuottamaan tilastotietoja, jotka esitetään teemakarttoina, taulukoina tai kaavioina.

Kuntien järjestelmissä oleva tieto on jo suurelta osin rakenteisessa muodossa. Uutta on, että tieto tuotetaan jatkossa yhdessä sovitussa ja valtakunnallisesti yhteentoimivassa muodossa. Valtakunnallinen muoto täyttää myös EU-lainsäädäntöjen vaatimukset tiedon saavutettavuudelle, yhteentoimivuudelle ja uusiokäytölle.

Rakennetun ympäristön valtakunnallisista tietomalleista puhuttaessa on hyvä hahmottaa, että tietomalli ei ole sama asia kuin informaatiomalli eli kolmiulotteinen kaupunkimalli tai rakennuksen BIM-malli. Tietomalli on rakenteellinen ja koneluettava tietomääritys, jonka avulla pystytään tuottamaan yhteentoimivaa tietoa ja yhteentoimivia tietovarantoja. Informaatiomalli (siirryt toiseen palveluun)on sovitussa muodossa tuotettu tietojoukko kohteesta ominaisuustietoineen. Kaupunkien kolmiulotteisista malleista puhuttaessa olisi hyvä käyttää käsitettä kaupunkimalli. Rakennuksen kolmiuloitteisista malleista puhuttaessa olisi hyvä käyttää käsitettä rakennuksen tietomalli(siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää yhteentoimivuustyöstä(siirryt toiseen palveluun)

Kuntien lakisääteinen velvollisuus ajantasakaavan ylläpitoon jatkuu samana myös rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kanssa. Ajantasakaava voi olla kunnan omissa järjestelmissä tai sitä voidaan ylläpitää kansallisessa tietojärjestelmässä. Jälkimmäinen vaatii, että kunta toimittaa tiedot voimassa olevista kaavoista järjestelmään.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän karttapalvelussa tietomallimuotoiset kaavat esitetään visuaalisesti yhdenmukaisella tavalla. Pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen karttatuotteita.

Ryhtiin ei kerätä kuntien käyttämiä pohjakarttoja, mutta tietojärjestelmään toimitetaan kunnan hyväksymä kaava myös PDF-versiona sekä GeoTIFF-muodossa. Näiden aineistojen kautta käyttäjä voi nähdä kaavasta version, jossa on mukana kunnan alun perin käyttämä pohjakartta.

GeoTIFF on georeferoitu kuvatiedosto, eli se sisältää tiedot kuvan kohteen sijainnista ja koordinaattijärjestelmästä.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän karttapalvelussa tietomallimuotoiset kaavat visualisoidaan kansallisten ohjeiden mukaisesti. Kaavan esitystapa ei siis välttämättä kaikilta osin vastaa kaavakarttaa, josta kunnassa on päätetty. Kaavojen toimittaminen GeoTIFF-muodossa takaa, että ne pystytään esittämään juuri kuten kunnassa tai maakunnassa niistä on päätetty.

Suomen ympäristökeskus toteuttaa GeoTIFF-aineistoista rajapinnan, jota viranomaiset voivat hyödyntää. Myös Ryhti-järjestelmän karttapalvelussa käytetään rajapintaa tietojen esittämiseen.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä ei hyödynnetä kaavayksiköitä, koska kaikki kunnat eivät käytä niitä. Pienemmät kunnat ovat tuoneet tämän esille useissa yhteistyöryhmissä: esimerkiksi KAATIO-hankkeessa nähtiin, ettei kaavayksiköiden tuomista valtakunnalliseen tietojärjestelmään voida edellyttää. Kaavayksikkö sisältyy kuitenkin kansalliseen kaavatietomalliin, jotta kaavayksiköitä käyttävät kunnat voivat hyödyntää kaavatietomallia.

On tärkeää huomata, että kansallinen kaavatietomalli ei liity pelkästään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Kaavatietomallia voidaan hyödyntää kunnassa myös muihin tarkoituksiin.

Kunta tai maakunta saa jatkossa haettua kaavalle pysyvän yksilöivän tunnuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Tunnus tulee olemaan todennäköisesti asemakaavalle muotoa AK-100254 ja yleiskaavalle YK-533824. Tunnuksen voi hakea jo ennen kuin kaava kuulutetaan vireille, jolloin sitä voi hyödyntää vireilletulokuulutuksessa. Viimeistään kunta hakee tunnuksen, kun kaava toimitetaan ensimmäisen kerran rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Tunnukset eivät ole kunta- tai maakuntasidonnaisia.

Kunta voi halutessaan antaa kaavalle myös kuntakohtaisen tunnuksen omassa järjestelmässään. Tiedon kuntakohtaisesta tunnuksesta voi toimittaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, jolloin kaava on löydettävissä sieltä sekä valtakunnallisella pysyvällä kaavatunnuksella että kuntakohtaisella tunnuksella.

Kaavakohteiden ja kaavamääräysten tekniset yksilöintitunnukset

Yksittäisille kohteille, kuten kaavakohteille ja kaavamääräyksille, annetaan jatkossa pysyvä tekninen yksilöintitunnus, joka on UUID-muotoinen tunnus (Universally Unique Identifier). Kyseessä on tietojärjestelmissä käytetty tapa yksilöidä kohteita. Yksilöivän tunnuksen avulla järjestelmät tietävät aukottomasti, mistä kohteesta on kyse.

Kaavan pysyvää yksilöivää tunnusta (esim. AK-100254) ei tule sekoittaa näihin tietojärjestelmän käyttämiin teknisiin yksilöintitunnuksiin.

Kuntien käyttämät ohjelmistot antavat automaattisesti tekniset yksilöintitunnukset kohteille, ja ne välitetään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään osana tietomallimuotoista kaavaa.

Kaavasta tulee päätöksenteon yhteydessä hyväksyä niin sanottu ”ihmisluettava versio” eli tietomallipohjaisesta kaavatiedosta tehty tuloste, jota ihminen kykenee tulkitsemaan. Tämä visualisointi voi olla esimerkiksi katselupalvelussa tai PDF-muodossa hyväksyttävä kaavakartta ja siihen liittyvä kaavamääräysluettelo. 

Lainsäädäntö ei rajoita sitä, etteikö tietomallimuotoista kaavaa voisi hyväksyä muussakin muodossa kuin esimerkiksi PDF-tulosteena, jos tietomallimuotoisen kaava-aineiston tarkasteluun on olemassa muu sovellus, jonka avulla päättäjät pystyvät tulkitsemaan hyväksyttävänä olevaa kaavaa.

Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön yhteisessä VOOKA-hankkeessa selvitetään, miten Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen kaavarajat saadaan vietyä valtakunnalliseen yhteentoimivaan tietomallimuotoon ja siirrettyä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.

Työssä ei tavoitella kaavojen kaikkien tietojen viemistä tietomallimuotoon. Hankkeen lopputuloksena on kattava kaavojen vektorimuotoinen hakemistokartta. Yksittäiseen kaavaan liitetään yksilöivä tunniste, muut tunnistetiedot sekä kaavarajaus. Rajaukseen linkitetään kaavakartta, kaavamääräykset ja kaavaselostus. Työ tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa.

VOOKA-hanke aloitettiin pilotilla Etelä-Savon kuntien kanssa, jonka jälkeen työ jatkui Pohjois-Savossa. Vielä ei ole tiedossa, miten työ laajenee muihin maakuntiin. Toteutukseen vaikuttavat VOOKA-hankkeen saama rahoitus ja kunnille mahdollisesti myönnettävät avustukset.

Todennäköistä on, että kunnat voivat hakea avustusta ja sen avulla itsenäisesti edistää pohjatiedon tuottamista Ryhti-järjestelmään. Tavoitteena on, että kaavatiedot ovat kokonaisuudessaan saatavilla tietojärjestelmässä 1.1.2029 mennessä.

Ryhti-laki ei velvoita viemään voimassa olevaa kaava-aineistoa tietomallimuotoon tai toimittamaan sitä tietojärjestelmään. INSPIRE-direktiivi, Laki paikkatietoinfrastruktuurista (421/2009)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), Avoimen datan direktiivin mukainen asetus arvokkaista tietoaineistoista (2023/138) sekä tiedonhallintalain (906/2019(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)) 24 b §:n mukainen asetus edellyttävät tiettyjen julkisten tietojen jakamista avoimesti. Ryhti-järjestelmä mahdollistaa kunnille lakivelvoitteiden täyttämisen kaava- ja rakennustietojen osalta.

Kyllä. Erityyppiset kaavat toimitetaan jatkossa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Velvoite koskee asemakaavoja, yleiskaavoja ja maakuntakaavoja. Yksityiskohtaiset kaavalajit(siirryt toiseen palveluun) on kuvattu koodistossa, jota käytetään tietojärjestelmän toteutuksessa.

Kaavatietoja voi toimittaa 1.1.2024 alkaen ja viimeistään tiedot tulee toimittaa 1.1.2029 alkaen. Lain velvoite koskee vain uusia kaavoja.

Kaavamuutos voi korvata aiemman kaavan kokonaan tai osittain. Kunta toimittaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tiedon, mitä kaavoja, kaavakohteita tai yksittäisiä kaavamääräyksiä uusi kaava kumoaa. Näiden tietojen avulla Ryhti-järjestelmä asettaa kumoutuneille asioille voimassaolon päättymispäivän.

Jos koko kaava kumoutuu

Kunnasta tulee uuden kaavan mukana kumottavan kaavan tunnus ja tieto, että kaava kumotaan kokonaan. Aiemmin voimassa olleen kaavan tila muuttuu Ryhti-järjestelmässä kumoutuneeksi. Vanhat kaavakohteet ja -määräykset saavat päättymispäivämäärän.

Jos uusi kaava kumoaa voimassa olevan kaavan kaavakohteita kokonaan

Kunnasta tulee kaavan mukana tieto kumoutuvien kaavakohteiden ja -määräysten tunnuksista. Aiempi kaava ja osa sen kohteista jää elinkaaren voimassa-tilaan. Kumoutuneet kaavakohteet ja -määräykset saavat päättymispäivämäärän automaattisesti.

Jos uusi kaava kumoaa voimassa olevan kaavan kaavakohteita osittain

Kunnasta tulee kaavan mukana osittain kumottavien kaavakohteiden tunnukset. Kaavan mukana tulee myös uusi geometriatieto osittain kumoutuville kohteille. Osittain kumoutuneet kaavakohteet pysyvät elinkaareltaan voimassa-tilassa, mutta niiden rajaus muuttuu.

Kaavan liitteet voi viedä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään ja linkittää sieltä. Esimerkiksi sähköpostilla lähetettävään lausuntopyyntöön voidaan liittää linkki, joka ohjaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä oleviin aineistoihin.

Asiakirjojen toimittamista suoraan järjestelmästä, viranomaislausuntopyyntöjen automatisointia tai muuta vastaavaa toimintoa ei tässä vaiheessa ole suunniteltu.

Nykyinen lomake poistuu TYVI Pro -palvelusta toukokuun 2024 lopussa. Uusi Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä seurantalomake toteutetaan osaksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmää (Ryhti) ja otetaan käyttöön viimeistään kesäkuussa 2024.

Ennen pitkää tavoitteena on, että seurantalomakkeen täyttämisestä voidaan luopua kokonaan, ja tarvittavat tiedot saadaan suoraan rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.

Lue lisää asemakaavan seurantalomakkeesta

Ryhti-järjestelmä ottaa geometriat vastaan osana JSON-sanomaa. Geometriat ovat GeoJSON geometryelementin mukaisena JSON-sanomassa.
Esimerkiksi kaaret ovat silloin pisteinä.

Sallitut geometriat ovat Ryhti-rajapintakuvauksissa RyhtiGeometry-elementillä kuvatut geometriatyypit:

• GeoJsonPointGeometry
• GeoJsonMultiPointGeometry
• GeoJsonLineStringGeometry
• GeoJsonMultiLineStringGeometry
• GeoJsonPolygonGeometry
• GeoJsonMultiPolygonGeometry

Digi- ja väestötietovirasto toimittaa väestötietojärjestelmästä kaikkien Suomen kuntien olemassa olevat rakennushanke-, rakennus- ja huoneistotiedot pohjatiedoiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään haetaan DVV:ltä rakennusten tiedot massa-ajona vuonna 2023.

Lisäksi pohjatiedoiksi haetaan poikkeamispäätökset Suomen ympäristökeskuksen Liiterin GISALU-aineistosta.

Rakennustiedot ovat jatkossa kattavasti ja luotettavissa saatavilla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Rakennustietojen ylläpito siirtyy siis Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti).

Ei tarvitse. Tietojen toimittaminen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään korvaa väestötietojärjestelmään toimittamisen.

Kunnat siirtyvät käyttämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmää yksitellen tai hallittuina ryhminä. Kun siirtymä on valmis tehtäväksi, kuntaa tiedotetaan hyvissä ajoin. Siirtymäaika sovitaan yhdessä kunnan kanssa.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ja DVV:n rekisterin väliin toteutetaan muutostietorajapinta, jolla massa-ajon jälkeen tulevat tiedot päivittyvät tietojärjestelmään, kunnes kunta on ottanut sen käyttöön. Tieto siis virtaa välivaiheen aikana DVV:ltä suoraan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rajapinta katkaistaan vasta, kun kunta pystyy itse tallentamaan tietoa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Siirtymävaiheen aikana kunta toimittaa tietoa suoraan DVV:lle.

Tällä hetkellä pysyvä rakennustunnus ja huoneistotunnus haetaan väestötietojärjestelmästä. Kun kunta on siirtynyt käyttämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmää, pysyvä rakennustunnus ja huoneistotunnus haetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja tiedot toimitetaan sinne.

Kiinteistörekisteriä pitävät kunnat ylläpitävät rekisteriä oman rekisterinpitoalueensa osalta kuten tähänkin asti. Kunnat myös kohdistavat kaavat itse kiinteistöille.

Kaikista muista alueista kiinteistörekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos. Näistä alueista kunnilla on lain mukaan velvoite toimittaa kiinteistötietojärjestelmään tietoja ja ylläpitää niitä (laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta 4. §). Kun rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rajapinta on otettu käyttöön, Maanmittauslaitos saa omaa rekisterinpitoaluettaan varten tarvitsemansa kaavatiedot tämän rajapinnan kautta. Silloin kunnat myös täyttävät kiinteistörekisterilain velvoitteen sillä, että ne toimittavat kaavatiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Maanmittauslaitoksen rekisterinpitoalueen kohdallakaan kaavoja ei kohdisteta jatkossa täysin automaattisesti kiinteistörajoihin, vaan tulkinnassa on aina mukana ihminen.

Rakennettu ympäristö on avainasemassa siinä, saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden vuonna 2035. Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat 1/3 Suomen kasvihuonepäästöistä. Rakentamisessa kuluu myös suuret määrät luonnonvaroja ja energiaa, ja syntyy paljon jätettä.

Tarkempi tieto rakennusten ja alueidenkäytön vaikutuksista auttaa hillitsemään niiden taakkaa luonnolle ja ilmastopäästöjä. Valtakunnallisen tiedon avulla voidaan seurata suunnitelmien vaikutuksia ja siten tehdä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia päätöksiä. Rakennusten päästötiedot eli ilmastoselvityksen tiedot julkaistaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä rakennusluvituksen yhteydessä. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rinnalla on kehitetty rakennetun ympäristön päästötietokantaa, josta selviävät Suomessa yleisimmin käytettyjen rakennusmateriaalien keskimääräiset päästötiedot. Toinen kehittyvä apu on rakennusten päästöseurantajärjestelmä, joka pyrkii hyödyntämään ilmastoselvityksiä ja muita tietosisältöjä rakennetun ympäristön päästöseurannannassa.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tuodaan tiedot rakennuksessa käytetyistä materiaaleista. Tällöin korjattavasta tai purettavasta rakennuksesta tiedetään jo ennalta, minkälaisia materiaaleja sieltä saadaan uudelleen hyödynnettäväksi. Tieto on oleellinen rakennusmateriaalien ja -jätteiden kiertotalousmarkkinan kehittämiseksi. Kehittämisessä huomioidaan myös yhteydet jäterekisterin (SIIRTO) tietoihin.

Kuntien alueidenkäytössä ja rakentamisessa syntyvä tieto on julkista viranomaistietoa, jota ei voi omistaa. Viranomainen on tämän tiedon haltija, mutta viranomainen ei voi hallita sille kuuluvaa tietoa samalla tavalla kuin yksityinen tiedon haltija.

Kun on kyse viranomaisen tiedosta, noudatetaan julkisuusperiaatetta. Sen mukaan jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Viranomaisen on annettava tieto, jollei laissa ole rajoitettu sen julkisuutta. Julkisuuslain mukaan tiedon saaminen viranomaisen asiakirjasta on maksutonta, ellei asiakirjan esille hakeminen aiheuta erityisiä kustannuksia.

Kunnat voivat käyttää omissa ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä olevaa tietoa ja muodostaa niistä omia tietotuotteita, joita ne voivat jatkossakin tarjota tietopalveluidensa kautta. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ylläpitäjä, Suomen ympäristökeskus, on valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka tehtävänä ei ole tuottaa valtiolle voittoa järjestelmällä.

Selvitys viranomaisen tiedon hallinnasta ja julkisuudesta(siirryt toiseen palveluun)

Verrokkimaissa, kuten Virossa, Tanskassa ja Alankomaissa, on jo käytössä tietojärjestelmät, joihin kunnat vievät voimassa olevat ja vireillä olevat asemakaavat. Kansallisia kaavatietomallit on käytössä Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa ja Saksassa. 

Esimerkiksi Tanskassa maankäyttöä ja rakentamista säädellään rakennuslailla (byggelove) ja kaavalailla (planlove). Tanskassa on jo käytössä kansallinen kaava- tai suunnittelutietovaranto PlanData(siirryt toiseen palveluun). Siellä kunnilla on velvollisuus laatia kaavat kansallisen mallin mukaan ja saattaa tiedot kansalliseen tietovarantoon. Alankomaissa kaavatiedot viedään valtakunnalliseen kaavatietopalveluun Ruimtelijkeplannen.nl(siirryt toiseen palveluun).

Valtakunnallisia rakennustietojärjestelmiä on käytössä useissa maissa, kuten Virossa. EU edistää rakennustietojärjestelmien kehittämistä muun muassa Digital Building Log Book -aloitteessa. EU velvoittaa yhteentoimivaan kaava- ja rakennustietoon, joka on saatavilla rajapintojen ja latauspalveluiden kautta. Muutosta on onnistuneesti edistetty muualla, joten Suomessakaan ei ole varaa jäädä tässä kehityksessä jälkeen.

Lue lisää kansainvälisestä kehityksestä ja tutustu Tanskan ja Alankomaiden järjestelmiin(siirryt toiseen palveluun), ym.fi

Yhteiskunnan toiminnot, kuten verotus, edellyttävät määrämuotoista tietoa esimerkiksi rakennuksista. Lainsäädäntöä on kehitettävä vastaamaan digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeita. Tarvitaan tietynasteista velvoittavuutta, joka tuo valtakunnallisesti yhtenäisen tavan tuottaa ja jakaa tietoaineistoja.

Monet rakennetun ympäristön tietojärjestelmää ohjaavat säädökset ovat laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta ja laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Siihen perustuu esimerkiksi tiedonsiirto kunnan ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän välillä ensisijaisesti rajapintojen avulla. 

Tietojärjestelmäuudistuksen tarpeet ovat olleet lähtökohtana myös maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselle. Uusi rakentamislaki määrittelee, että rakentamislupa haetaan jatkossa tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Lupaa edellyttävät suunnitelma- ja toteumamallit tallennetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat pykälät puolestaan sisältyvät alueidenkäyttölakiin sekä rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä annettuun lakiin.

Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025, alueidenkäytön laki 1.1.2024 ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki 1.1.2024.