Usein kysytyt kysymykset

Muutoksia ei tule tiedontuotannon vastuisiin, vaan kunnat vastaavat jatkossakin alueidenkäytöstä ja rakentamisen luvista. Tietojen tuottaja, kuten kunta, on vastuussa niiden ylläpitämisestä. Kunnat ja maakuntien liitot toimittavat jatkossa rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnalliseen järjestelmään yhteisesti sovitussa koneluettavassa muodossa. Järjestelmien välille rakennetaan tarvittavat rajapinnat.

Vastuu muiden rekisteritietojen ylläpidosta tai päivittämisestä ei muutu. Esimerkiksi tietojen päivitys kiinteistötietojärjestelmään säilyy nykyisellään. Kaavoihin, tonttijakoihin ja rakennuksiin liittyvien tietojen toimitustapa muuttuu: ne viedään kiinteistötietojärjestelmän sijaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, josta tieto otetaan rajapinnan kautta kiinteistötietojärjestelmään.

Kuntien lakisääteinen velvollisuus ajantasakaavan ylläpitoon jatkuu samana myös rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kanssa. Ajantasakaava voi olla kunnan omissa järjestelmissä tai sitä voidaan ylläpitää kansallisessa tietojärjestelmässä. Jälkimmäinen vaatii, että kunta toimittaa tiedot voimassa olevista kaavoista järjestelmään.

Kunnilla on luonnollisestikin jatkossakin oikeus kehittää omia järjestelmiään ja tietopalveluitaan, eikä valtakunnallinen järjestelmä korvaa kuntien omia järjestelmiä. Kunta voi kuitenkin halutessaan ylläpitää alueidenkäytön tietoja, kuten kaavoja, jatkossa vain rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä. Kunta vastaa, että tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä ovat ajan tasalla. Tietojen ensisijainen paikka voi edelleen olla kunnan järjestelmä, ellei kunta hyödynnä pelkästään rakennetun ympäristön tietojärjestelmää.

Eduskunta hyväksyi rakennetun ympäristön digiuudistusta ohjaavat lait helmikuussa 2023. Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sekä maankäyttö- ja rakentamislain (alueidenkäyttölaki 1.1.2025 alkaen) muutos tulevat voimaan 1.1.2024.

Kunta tai maakunnan liitto voi tehdä tonttijaot ja kaavat vanhaan tapaan vuoden 2028 loppuun asti. Uuteen toimintatapaan kannattaa kuitenkin siirtyä mahdollisimman pian.

Siirtymäajan jälkeen syntyvät alueidenkäytön tiedot kuntien on toimitettava järjestelmään viimeistään 1.1.2029 (laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä 5 §). Jos aiemmin käynnistynyt kaavaprojekti jatkuu vuoden 2029 puolella, se on toimitettava järjestelmään lain vaatimassa muodossa.

Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Kuntien tulee toimittaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään rakentamista koskevat tiedot viimeistään 1.1.2028 alkaen. Kunnilla on kuitenkin velvollisuus tehdä tietomallimuotoisia rakentamislupia jo lain tullessa voimaan vuonna 2025.

Toimittamisvelvollisuus ja tietojen muuntaminen tietomallimuotoiseksi koskettavat vain niitä prosesseja, jotka on aloitettu lakien voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Lait eivät edellytä olemassa olevien tietojen toimittamista rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, mutta kunnalla tai maakunnan liitolla on halutessaan mahdollisuus toimittaa myös muutakin olemassa olevaa tietoa tietojärjestelmään.
Lisätietoa vanhojen kaava-aineistojen toimittamisesta tietojärjestelmään ja VOOKA-hankkeesta(siirryt toiseen palveluun).

Kaavoittajille ja tonttijakoja laativille tarkoitettua tietomallikoulutusta valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriössä. Rakennusvalvojille on tarjolla täydennyskoulutusta esimerkiksi LAB- ja Metropolia-ammattikorkeakouluissa.

Heti suoritettavissa on kestoltaan noin tunnin mittainen verkkokoulutus Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä – mikä muuttuu?(siirryt toiseen palveluun).

Henkilöstön osaamisen parantaminen uudistuksen mukaiselle tasolle kuuluu korvattaviin tukikelpoisiin kustannuksiin.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tekeminen sisältyy hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmassa on linjattu, että kunnille aiheutuvat tosiasialliset ja kertaluontoiset kustannukset korvataan. Tosiasiallisten kustannusten korvaamisessa otetaan huomioon kunnille muodostuneet lisäkustannukset ja säästöt.

Muutos aiheuttaa alussa kustannuksia ja vaatii uutta osaamista, minkä vuoksi kunnille tarjotaan tukipalveluita ja avustuksia muun muassa henkilöstön kouluttautumiseen. Kustannukset ja kustannustarpeet on arvioitu asiantuntijaselvityksissä, joiden yhteydessä on tehty kuntakyselyitä ja -haastatteluita.

Uusi toimintamalli edellyttää muutoksia kuntien tietojärjestelmiin, ohjelmistoihin ja rajapintoihin, mikä aiheuttaa kustannuksia. Kustannuksia on arvioitu osana Ryhti-hanketta, mutta yksityiskohtaisia kuntakohtaisia summia on vaikea määritellä, koska eri järjestelmien valmiustaso kansallisten tietomallien käyttöönotolle vaihtelee. Kuntia avustetaan rahallisesti muutoksessa.

Tiedon toimittamisen velvoitteet keventyvät uuden toimintamallin myötä, jolloin kunnille tulee myös merkittäviä hyötyjä, kun työaikaa säästyy.

Järjestelmätoimittajat kehittävät kuntien käyttämiä järjestelmiä, jotta ne vastaavat uusiin vaatimuksiin. Ohjelmistoyritykset seuraavatkin tarkasti valtakunnallista yhteentoimivuustyötä ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämistä. Tietojärjestelmän kehittäjätiimi keskustelee säännöllisesti ohjelmistoyritysten ja palveluntarjoajien kanssa. Ohjelmistoyritykset osallistuvat myös keskeisiin hankkeisiin, joissa kehitetään ja testataan uusia toimintamalleja (mm. KAATIO-(siirryt toiseen palveluun) ja RAVA3Pro-hankkeet(siirryt toiseen palveluun)).

Digitaalinen turvallisuus, eli tietoturva, tietosuoja, kyberturva, riskienhallinta, toiminnan jatkuvuus ja varautuminen on otettu huomioon rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä. Tietojärjestelmän teknisen määrittelyn yhteydessä on selvitetty digitaaliseen turvallisuuteen liittyviä asioita. Valtakunnallisen tietojärjestelmän on arvioitu olevan digiturvallisempi kuin nykyinen hajautettu tilanne.

Nykytilanteeseen liittyy merkittäviä haavoittuvuuksia: tiedonhallinta hajaantuu useisiin tietojärjestelmiin, käytössä on eriäviä luokitteluita ja teknisiä ratkaisuja, jotka muodostavat merkittäviä riskejä ja kasaumavaikutuksia. Turvallisuus paranee, kun käyttöön otetaan yhtenäiset tavat luokitella tietoa. Luokittelua voidaan valtakunnallisessa järjestelmässä tarvittaessa muuttaa nopeastikin ja joitain kokonaisuuksia poistaa saatavilta järjestelmän julkisesta tietopalvelusta.

Tietojärjestelmää varten on laadittu kokonaisuusturvallisuuden riski- ja vaikuttavuusarviointi, selvitys digiturvallisuuteen liittyvistä poliittista linjaustarpeista sekä arvioitu rakennetun ympäristön tietojärjestelmän avoimen tiedon kasautumisvaikutuksia.

Digitaalisessa ympäristössä tietojen saatavuutta joudutaan rajoittamaan. Yhdessä kuntien ja valtion toimijoiden kanssa on tarkasteltu kriittistä infrastruktuuria koskevia tietoja sekä tehty luokittelu siitä, mitä tietoja jaetaan avoimesti, ja mitkä puolestaan rajataan vain viranomaiskäyttöön. Tällä varmistetaan se, ettei esimerkiksi tietojen yhdisteleminen vaaranna yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta.

Jokaisella on oikeus hyötyä viranomaisen julkisesta tiedosta, mutta oikeutta rajoittavat esimerkiksi salassapito, kolmansien tahojen immateriaalioikeudet ja henkilötietojen suoja. Esimerkiksi rakennustieto voi olla henkilötietoa.

EU-lainsäädäntö ohjaa julkisen tiedon avoimuuteen ja maksuttomuuteen. Euroopan Unionin avoimen datan direktiivi on tullut Suomessa voimaan vuonna 2021. Siinä rajoitetaan viranomaisten oikeutta hyötyä tuottamastaan tiedosta taloudellisesti. Kaava-aineistot määritellään direktiivin 9.2.2023 voimaan tulleessa täytäntöönpanoasetuksessa arvokkaaksi tietoaineistoksi eli avoimeksi dataksi.

Kaavan liitteet voi viedä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään ja linkittää sieltä. Esimerkiksi sähköpostilla lähetettävään lausuntopyyntöön voidaan liittää linkki, joka ohjaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä oleviin aineistoihin.

Asiakirjojen toimittamista suoraan järjestelmästä, viranomaislausuntopyyntöjen automatisointia tai muuta vastaavaa toimintoa ei tässä vaiheessa ole suunniteltu.

Ympäristöministeriö on selvittänyt, millaisia järjestelmiä muissa maissa on. Selvityksessä mukana olleita maita olivat Ruotsi, Tanska, Norja, Alankomaat, Saksa, Ranska ja Viro.

Esimerkiksi Tanskassa maankäyttöä ja rakentamista säädellään rakennuslailla (byggelove) ja kaavalailla (planlove). Tanskassa on jo käytössä kansallinen kaava- tai suunnittelutietovaranto PlanData(siirryt toiseen palveluun). Siellä kunnilla on velvollisuus laatia kaavat kansallisen mallin mukaan ja saattaa tiedot kansalliseen tietovarantoon. Alankomaissa kaavatiedot viedään valtakunnalliseen kaavatietopalveluun Ruimtelijkeplannen.nl(siirryt toiseen palveluun).

Päätöksentekoprosessia varten tietomallimuotoisesta kaavasta voidaan ottaa ihmisluettava ote eli karttakuva, joka vastaa nykyistä kaavakartan mallia. Tämä ote voidaan antaa hyväksyttäväksi. Tietomallimuotoinen kaava sisältää koneluettavassa muodossa samat tiedot. Tuleva lainsäädäntö ei rajoita sitä, etteikö myös tietomallimuotoista kaavaa voisi hyväksyä.

Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön yhteisessä VOOKA-hankkeessa selvitetään, miten Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen kaavarajat saadaan vietyä valtakunnalliseen yhteentoimivaan tietomallimuotoon ja siirrettyä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.

Työssä ei tavoitella kaavojen kaikkien tietojen viemistä tietomallimuotoon. Hankkeen lopputuloksena on kattava kaavojen vektorimuotoinen hakemistokartta. Yksittäiseen kaavaan liitetään yksilöivä tunniste, muut tunnistetiedot sekä kaavarajaus. Rajaukseen linkitetään kaavakartta, kaavamääräykset ja kaavaselostus. Työ tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa.

VOOKA-hanke aloitettiin pilotilla Etelä-Savon kuntien kanssa. Pilotista saatujen kokemusten avulla ratkaistaan, miten laajempi työkokonaisuus kannattaa jakaa osiin ja hankkia sekä mikä on lopullinen rajaus tietomalliin vietävän tietosisällön osalta. Tavoitteena on, että kaavatiedot ovat kokonaisuudessaan saatavilla tietojärjestelmässä 1.1.2029 mennessä.

Lakisääteistä velvoitetta voimassa olevan aineiston tietomallimuotoisuuteen tai lisäämiselle tietojärjestelmään ei ole. Esimerkiksi voimassa olevien tonttijakojen kanssa kunta voi päättää itse, miten toimii.

Kyllä. Erityyppiset kaavat toimitetaan jatkossa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Velvoite koskee asemakaavoja, yleiskaavoja ja maakuntakaavoja. Yksityiskohtaiset kaavalajit(siirryt toiseen palveluun) on kuvattu koodistossa, jota käytetään tietojärjestelmän toteutuksessa.

Kaavatietoja voi toimittaa 1.1.2024 alkaen ja viimeistään tiedot tulee toimittaa 1.1.2029 alkaen. Lain velvoite koskee vain uusia kaavoja.

Digi- ja väestötietovirasto toimittaa väestötietojärjestelmästä kaikkien Suomen kuntien olemassa olevat rakennushanke-, rakennus- ja huoneistotiedot pohjatiedoiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään haetaan DVV:ltä rakennusten tiedot massa-ajona vuonna 2023.

Lisäksi pohjatiedoiksi haetaan poikkeamispäätökset Suomen ympäristökeskuksen Liiterin GISALU-aineistosta.

Rakennustiedot ovat jatkossa kattavasti saatavilla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.

Kunnat siirtyvät käyttämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmää yksitellen tai hallittuina ryhminä. Kun siirtymä on valmis tehtäväksi, kuntaa tiedotetaan hyvissä ajoin. Siirtymäaika sovitaan yhdessä kunnan kanssa.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ja DVV:n rekisterin väliin toteutetaan muutostietorajapinta, jolla massa-ajon jälkeen tulevat tiedot päivittyvät tietojärjestelmään, kunnes kunta on ottanut sen käyttöön. Tieto siis virtaa välivaiheen aikana DVV:ltä suoraan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rajapinta katkaistaan vasta, kun kunta pystyy itse tallentamaan tietoa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Siirtymävaiheen aikana kunta toimittaa tietoa suoraan DVV:lle.

Tällä hetkellä pysyvä rakennustunnus ja huoneistotunnus haetaan väestötietojärjestelmästä. Kun kunta on siirtynyt käyttämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmää, pysyvä rakennustunnus ja huoneistotunnus haetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja tiedot toimitetaan sinne.

Suomen ympäristökeskus vastaa, että saatavilla on ajantasaisin saatu tieto. Syke vastaa siitä, että tietojärjestelmä tarjoaa aina ajantasaisinta tiedontuottajilta saatua tietoa, ja että eri lähteistä tulevat tiedot yhdistyvät oikein.

Tietoihin määritellään, kuka niitä saa päivittää. Tietojärjestelmässä pyritään minimoimaan tapaukset, joissa samaa tietoa on tarve päivittää eri lähteistä. Ideaalitilanteessa samasta tiedosta ei ole eri näkemyksiä. Mikäli kahdelta tiedontuottajalta, esimerkiksi kunnalta ja kansallisesta maastotietokannasta, tulee erilaista tietoa, käyttäjä pystyy valitsemaan, kumpaa tietoa tarkastelee.

Kunnan tallentamia tietoja ei muuteta rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä. Verottajan tiedot eivät korvaa kunnan tietoja. Tavoitteena kuitenkin on, että kunnat saisivat aiempaa helpommin myös verottajan toimittamat tiedot käyttöönsä.

Kiinteistöverovelvollisella on velvollisuus ilmoittaa joka vuosi kiinteistöveroon liittyvät rakennustiedot Verohallinnolle. Suomen ympäristökeskuksella on oikeus saada Verohallinnolta tarvitsemansa tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietojen ylläpitoa varten. Kunnat saavat tietojärjestelmästä käyttöönsä Verohallinnon rakennustiedot, kunnan toimittamat rakennustiedot ja kansallisen maastotietokannan kautta tunnistetut tiedot. Tällöin voidaan tunnistaa eroavaisuuksia ja ryhtyä kunnissa korjaaviin toimiin tarpeen mukaan.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään toteutetaan tietojen tallentamista ja hakua varten OpenAPI-spesifikaation mukaiset rajapinnat. Rajapintakuvaukset ovat spesifikaation mukaisesti JSON-muodossa ja rajapinnan tietosisältönä on JSON/GeoJSON. Järjestelmään ei siis rakenneta tukea GML:lle, mikä yksinkertaistaa toteutusta ja ylläpitoa.

Miksi GeoJSON?

+ JSON-formaatti on laajasti sovelluskehityksessä käytetty.

+ JSON-formaatin käsittely on yksinkertaisempaa ja nopeampaa verrattuna XML(GML)-tiedon käsittelyyn.

+ OGC Features and Geometries JSON (JSON-FG) on tulossa laajentamaan GeoJSON-formaattia sallittujen geometriatyyppien osalta (esim. kaaret).

+ Laajennettu versio tulee olemaan alaspäin yhteensopiva, jolloin aiemmat toteutukset asiakassovelluksiin voivat hyödyntää ilman muutoksia GeoJSON-formaatin peruselementtejä.

– Kompleksit tietotyypit, esim. kaaret on toistaiseksi interpoloitava taiteviivaksi. Kaaret saadaan siis esitettyä, mutta ennen JSON-FG:n tuloa vain taiteviivoina.

Entä GML?

– GML:n käyttö on yksinkertaista eri valmisohjelmistoissa vain, jos käytetään GML:n OGC simple features -profiilia. Tällöin tietosisällössä on kuitenkin täysin samat rajoitukset kohteiden esittämisessä verrattuna GeoJSON-formaattiin.

– GML:stä on käytössä rinnakkain useita eri versioita ja niiden tuki vaihtelee ohjelmistoittain.

– GMLn käyttö erikseen määritetyllä skeemalla mahdollistaa vapaavalintaisen tietorakenteen ja kompleksit tietotyypit, mutta tällaisen GML:n käyttö valmisohjelmistoissa on hyvin haastavaa tai jopa mahdotonta.