Elo–marraskuun 2025 aikana toteutettu kuntakyselyn mukaan Ryhti-järjestelmän käyttöönotto etenee kunnissa ja toimenpiteitä on tehty lisää. Ryhti-järjestelmän käyttöönottoja on kuitenkin toteutettu vähän. Kunnat hyödyntävät siirtymäaikaa valmistautumiseen, mutta järjestelmien kehityksen tilanne ja kuntien vähäiset resurssit hidastavat etenemistä. Kyselyyn vastasi 60 % Manner-Suomen kunnista.
Kuntien tulee ottaa käyttöön Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämä rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) ja kansalliset tietomallit vuoden 2029 alkuun mennessä. Tietojärjestelmä kokoaa kuntien ja valtion viranomaisten käyttämiä tietoja alueidenkäytöstä ja rakentamisen luvituksesta. DigiFinlandin toteuttamalla kuntakyselyllä kartoitettiin kuntien tekemiä toimenpiteitä, jotka tähtäävät Ryhti-järjestelmän käyttöönottoon.
Vastausten perusteella lähes neljä viidesosaa kunnista on tehnyt toimia edistääkseen Ryhti-järjestelmän käyttöönottoa. Yleisimmät toimet olivat tutustuminen kansallisiin kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen tietomalleihin, tiedon jakaminen muutoksesta kunnan johdolle ja päättäjille, muutosten suunnittelu tai tekeminen omiin järjestelmiin sekä Palveluväylän käyttöönoton selvittäminen.
Kyselyyn vastasi 296 asiantuntijaa 173 kunnasta. Kun tuloksiin lisätään Ryhti-kumppanitestaukseen osallistuvat kunnat, tilanne on tiedossa 185 kunnasta, mikä kattaa noin 63 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Vastausaineisto koostuu sekä määrällisestä datasta että laadullisista avovastauksista, jotka valottavat kuntien kokemuksia ja haasteita. Vastanneiden määrä väheni edellisestä vuodesta 30 %.
”Kyselyn tuloksia ei suoraan voi verrata viime vuoden kyselyn tuloksiin, koska vastaajien määrä poikkeaa niin merkittävästi. Molempina vuosina vastanneiden kuntien vastauksia vertaamalla on kuitenkin havaittavissa, että valmistelu etenee ainakin kolmasosassa vastanneista kunnista”, projektipäällikkö Satu Reisko toteaa.
Lähes neljä viidesosaa kunnista on tehnyt toimia edistääkseen Ryhti-järjestelmän käyttöönottoa.
Kunnissa suunnitellaan käyttöönottoa, vaikka vielä odotetaan järjestelmien kehitystä
Vuoden 2024 tilanteeseen verrattuna toimenpiteitä tehneiden kuntien osuus on kasvanut, vaikka keskimääräinen valmius on hieman laskenut. Kunnan valmiutta kuvaavan statuksen keskiarvo nousi alueidenkäytössä 2,2:een (2024: 1,8) ja rakennusluvituksessa 1,9:ään (2024: 1,8). Alueidenkäytössä 53 % kunnista on tehnyt toimenpiteitä (2024: 47 %) ja mukana yhteiskehittämishankkeissa on ollut 27 % (2024: 10 %). Rakennusluvituksessa toimenpiteitä on tehnyt 44 % (2024: 58 %) ja yhteiskehittämisessä on ollut mukana 15 % (2024: 4 %).
Alueidenkäytössä Ryhti-järjestelmä on otettu käyttöön vajaassa 10 %:ssa vastanneista kunnista. Valmius käyttöönottoon on 24 %:lla, ja näistä 17 % on suunnitellut käyttöönottoa vuosille 2026–2027. Jos valmiutta ei vielä ole, käyttöönottoa suunnittelee silti 28 % kunnista, tyypillisesti vuosille 2027–2028. Yhteensä käyttöönottoa suunnittelevien osuus on noin 55 %. Rakennusluvituksessa Ryhti on otettu käyttöön 1 %:ssa kunnista. Valmius käyttöönottoon on noin 30 %:lla, joista 18 % on suunnitellut käyttöönottoa. Kaikkiaan 51 % kunnista suunnittelee käyttöönottoa, useimmiten vuodelle 2026.
Kyselyn perusteella käyttöönoton aikatauluun vaikuttavat vahvasti kuntien ohjelmistojen kehityksen tilanne ja järjestelmien välisten rajapintojen kypsyys. Merkittävimmät toimenpiteet liittyvät kuntajärjestelmien päivityksiin ja ohjelmistojen uusien ominaisuuksien opetteluun, jotta tietoa voidaan tuottaa Ryhti-järjestelmän vaatimassa muodossa. Myös kuntien omat resurssit tai alueidenkäytössä konsulttien valmiudet vaikuttavat käyttöönottoaikatauluun.
Ympäristöministeriön avustus koetaan merkittäväksi tueksi Ryhti-järjestelmän käyttöönotossa: erityisesti resurssi- ja osaamisvajeiden sekä järjestelmäkehityksen vuoksi. Avustuksen avulla kunnat voivat myös osallistua yhteishankkeisiin ja kehittää toimintaansa yhdessä muiden kanssa. Resurssipula ja teknisen kehityksen keskeneräisyys nousevat esiin myös kysymyksessä avustuksen hakematta jättämisen syistä.
Hyödyt tunnistetaan, haasteet hidastavat
Kunnat kokevat Ryhdin suurimmaksi hyödyksi tiedon yhtenäistämisen ja keskitetyn tietopisteen, joka helpottaa viranomaisyhteistyötä ja vähentää päällekkäistä työtä. BIM- /IFC-mallien ja 3D-analytiikan mahdollisuudet nostetaan esiin erityisesti rakennusluvituksessa. Pitkällä aikavälillä Ryhti tukee tiedolla johtamista ja parantaa kuntien välistä vertailua sekä palveluiden laatua.
Siirtymävaiheen työmäärä, kustannukset ja teknisten ratkaisujen keskeneräisyys aiheuttavat kunnissa huolta. Pienissä kunnissa resurssipula ja osaamisen kehittäminen korostuvat. Raportin mukaan kuntien toiveissa on selkeämpi ohjeistus, lisää koulutusta sekä konkreettista muutostukea, jotta järjestelmän hyödyt realisoituvat mahdollisimman laajasti.
Kuntien kokemukset osoittavat, että Ryhdin käyttöönotto vaatii tiivistä yhteistyötä niin kuntien, järjestelmätoimittajien kuin valtionhallinnon kanssa. Selkeä ohjeistus, riittävät resurssit ja käytännönläheinen tuki ovat avainasemassa onnistuneessa muutoksessa.
”Näiden vastausten perusteella ympäristöministeriössä voidaan kehittää kunnille suunnattuja rakennetun ympäristön lainsäädännön digiuudistusten tukitoimia, kuten tulevia avustushakuja”, kertoo erityisasiantuntija Jemina Suikki ympäristöministeriöstä.
Kyselyn pohjana käytettiin vuonna 2024 toteutettua kyselyä, ja suunnitteluun osallistuivat ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja DigiFinlandin asiantuntijat.
