Muuramessa on testattu tänä vuonna tietomallimuotoista kaavoitusta sekä tietojen siirtoa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti) yhdessä kuuden muun kunnan kanssa. Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä myös Maanmittauslaitoksen kanssa, joka on ollut keskeisessä roolissa kaavatietojen täsmäyttämisessä. Mitä oppeja hankkeesta on kertynyt tässä vaiheessa, kun loppusuora jo häämöttää?
Muuramen hanke sai alkunsa ympäristöministeriön avustuksista, joita on myönnetty kunnille ja maakunnille rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistamiseen. Hanke on osa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen kumppanitestausohjelmaa, johon kuuluu kaikkiaan 30 hanketta. Sekä Muuramen hanke että kumppanitestaukset laajemmin mahdollistavat kunnille Ryhti-järjestelmän teknisen käyttöönoton tulevaisuudessa.
Hanketta vetää Muurame, mutta mukana on sen lisäksi kuusi muuta kuntaa: Jämsä, Juupajoki, Orivesi, Akaa, Hämeenkyrö ja Enontekiö.
Kevättalvella 2025 käynnistynyt hankekokonaisuus etenee kahdessa vaiheessa. Ensin kunnat laittavat kaavahakemistot yhtenäiseen tietomallimuotoon, ja sen jälkeen jokainen kunta laatii myös yhden kokonaan tietomallimuotoisen kaavan. Sekä kaavahakemistot että tietomallimuotoiset kaavat viedään Ryhti-järjestelmään.
Kummassakin vaiheessa hyödynnetään Ubigun kehittämää UbiHub-sovellusta ja VOOKA-hankkeesta (Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään) saatuja oppeja.
Tunnukset ja päivämäärät tärkeitä täsmäyttää
Muuramen hanke on osoittanut tähän mennessä erityisesti sen, että erot kuntien ja kiinteistöjärjestelmän (KTJ) tietojen välillä ovat paikoitellen merkittäviä.
“Vaikka kaavojen määrä oli Muuramessa varsin marginaalinen, yhteensä noin 110, ilmeni, että yli puolella niistä ei ollut kaavatunnusta KTJ:ssä lainkaan. Huomasimme lisäksi, että kunta oli ryhtynyt käyttämään rekisteriotteella näkyvää Maanmittauslaitoksen antamaa arkistotunnusta kaavan tunnuksena”, kertoo Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Eila Viitala.
“Kuten muidenkin kuntien osalta, myös Muuramessa olisi ollut hyvä, että kaavojen tunnuksina olisi käytetty kunnan antamaa tunnusta tai kaavan hyväksymispäivämäärästä johdettua tunnusta (ppkkvv§xx)“, Eila Viitala tähdentää.
Yksi tärkeimmistä tähän mennessä kertyneistä opeista onkin se, että kuntien, joiden osalta Maanmittauslaitos on kiinteistörekisterinpitäjä, kannattaa ottaa yhteyttä Maanmittauslaitokseen jo siinä vaiheessa, kun kaavahakemistoa luodaan.
”On tärkeää, että kunnan oman kaavahakemiston kaavatunnuksia ja päivämääriä verrataan KTJ:n tietoihin ennen kuin Ryhti-aineistoa aletaan kasaamaan. Muuramessa työtä sujuvoitti se, että meille toimitettiin taulukko, jossa olivat mukana sekä kuntien omat kaavatunnukset että KTJ:n tunnukset, jolloin vastaavuudet oli helppo löytää. Tästä käytännöstä on hyvä muidenkin ottaa mallia.”
Jatkossa tilannetta helpottaa se, että Ryhti-järjestelmässä jokainen kaava saa pysyvän valtakunnallisen tunnuksen.
Alkuperäiset kappaleet mukaan
Kaavatunnusten lisäksi virheellisiä tietoja on ilmennyt myös esimerkiksi päivämäärissä, joita Viitala on käynyt läpi käsin.
”Yli puolessa Muuramen kaavoista oli KTJ:ssä väärät hyväksymis- tai voimaantulopäämäärät, jotka piti päivittää vastaamaan kunnan tietoja. Tämä johtuu siitä, että tiedot on aikanaan rekisteröity aiemmin käytössä olleeseen JAKO-järjestelmään, jonka tietorakenne oli rajallinen, ja rekisteriin merkittiin vain kaavan voimaantulopäivämäärä.”
Viitala kehottaakin kuntia linkittämään kaavoista Ryhtiin PDF-tiedoston skannatusta kaavakartasta, jossa näkyvät hyväksymis- ja voimaantulopäivämäärät.
”Kun tietoja laitetaan kuntoon kunta kerrallaan, KTJ:n tietosisältö paranee koko ajan. Tavoitteena on, että kaikki kaavatieto on tulevaisuudessa Ryhdissä,
ja ylläpidämme KTJ:n kaavatietoja niin kauan kuin laki niin määrää”, Viitala lisää.
Tavoitteena parempi sijaintitarkkuus
Ryhti-järjestelmä tuo tarkkuutta myös kaavojen aluerajauksiin.
”Tällä hetkellä kaavoja laaditaan Maanmittauslaitoksen raja-aineiston pohjalta ilman, että välttämättä tarkistetaan maastosta löytyvien pyykkien sijaintia. Ongelmia alkaa ilmetä, kun KTJ:ssä olevien pyykkien sijaintia tarkennetaan esimerkiksi toimituksessa, jolloin kiinteistönraja voi siirtyä pahimmillaan useita metrejä. Tällaisia virheitä on tullut esille myös Muuramessa”, Viitala huomauttaa.
Viitala neuvoo uutta asemakaavaa laativia kuntia hyödyntämään Aija Holopaisen Kuntaliitolle tekemää opasta Ohje tietomallimuotoisen kaavatyön tilaamiseen(siirryt toiseen palveluun). Se on esitelty myös syyskuun 2025 Ryhti-infossa.
Muuramen hankkeessa konsulttina toimiva Ubigun digijohtaja Marko Kauppi lupaa, että ratkaisun tilanteeseen tuo myös Ubigun kehittämä työkalu.
”Ubigun työkalulla voidaan parantaa kaavojen geometriaa, korjata ominaisuustietoja ja validoida kaavahakemistot Ryhtiä vasten. Se helpottaa erityisesti vanhojen kaavarajojen hallintaa ja luo hyvän pohjan tietomallimuotoisen kaavan laatimiselle.”
Myös muut kuntien ohjelmistotoimittajat kehittävät parhaillaan monipuolisesti työkaluja, jotka tukevat Ryhti-järjestelmän käyttöönottoa.
Tietomallimuotoisuus muuttaa kaavoituksen arkea
Tietomallimuotoista kaavoitusta on opeteltu Muuramen hankkeessa pitkin vuotta tiiviissä yhteistyössä Ubigun ja kuntien kesken.
“Samalla harjoitellaan myös Katja-asetuksen mukaista kaavamääräysten tekemistä. Katja-asetus kuvaa, miten maakunta-, yleis- ja asemakaavojen kaavamääräysten ja kaavakohteiden esitystapa esitetään yhtenäisesti koko maassa. Muuramen hankkeessa kunnat voivat olla minuun yhteydessä heti, jos tässä tulee ongelmia. Vien tämän pohjalta mahdolliset ongelmat ja puutteet eteenpäin kansalliseen työskentelyyn, jossa olen myös mukana”, Kauppi sanoo.
Kauppi painottaa lisäksi, että kun hakemistot saadaan kuntoon, saadaan valmis pohja paitsi Ryhtiin, myös kuntaan. Tietomallimuotoisuus hyödyttää monia eri tahoja ja tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi analyyseihin.
Siirtymä paperikaavasta tietomallimuotoiseen kaavaan on kunnissa kuitenkin suuri muutos, johon on Muuramen kunnan kaavoitusjohtaja Julia Virtasen mukaan oleellista panostaa.
”Se edellyttää ajatustapojen muuttamista ja on mielenkiintoinen oppimisprosessi. Samalla meillä on kuitenkin myös uusi sukupolvi paikkatietosuunnitelijoita ja kaavoitusassistenteja, jotka oppivat nopeasti tekemään uudella tavalla.”
Virtanen lisää, että Ubigun konsultti on ollut tärkeässä roolissa prosessin vetäjänä. Hankkeen edistymistä auttanut merkittävästi myös se, että Maanmittauslaitoksella on kunnille oma yhteyshenkilö.
Puuttuvat kaavakartat talteen yhteisvoimin
Kun Muuramen hankkeessa mukana olevat kunnat lähtivät alun perin selvittämään kaavahakemistojensa nykytilaa, ilmeni, että osa kaavadokumenteista puuttui. Niitä etsittiin niin verkkolevyiltä kuin arkistoista.
Muuramen kaavoitusjohtaja Julia Virtasen mukaan tietojen puutteellisuus selittyy osin kuntien erilaisilla tilanteilla.
”Monissa kunnissa on asiantuntijoiden eläköitymisen ja resurssipulan myötä hävinnyt tieto esimerkiksi siitä, että kaavat on pitänyt lähettää Maanmittauslaitokselle. Pienemmissä kunnissa kaikki saattaa olla yhden ihmisen varassa.”
Kaavojen arkistointivelvollisuus oli vuoden 2001 loppuun asti Maanmittauslaitoksella ja siirtyi vuoden 2002 jälkeen kunnille. Jos kaavakartat on aikanaan toimitettu Maanmittauslaitokselle, ne ovat edelleen tallessa ja niitä voi tilata Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta skannausmaksua vastaan.
”Arkistokappaleita saattaa löytyä myös ELY-keskuksesta tai Kansallisarkistosta, jonne niitä on myös joskus lähetetty. Yritämme etsiä niitä porukalla”, Eila Viitala lupaa.
Tutustu Ryhdin tekijöihin
Artikkeli on osa Ryhdin tekijät -haastattelusarjaa, jossa nostetaan esille tekijöitä ja hankkeita, jotka vaikuttavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämiseen.