Voimassa olevien kaavojen tuominen Ryhti-järjestelmään etenee, mutta monessa kunnassa työ on vasta alussa. Karttatiimi Oy:n Kari Salosen mukaan halukkuutta löytyy, mutta arjen resurssit määrittävät etenemistä. Samalla kaavahakemistojen kokoaminen tarjoaa kunnille mahdollisuuden parantaa omaa aineistoaan. Juuri siinä on työn keskeinen arvo.
Voimassa olevien kaavojen vieminen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti) on monelle kunnalle ajankohtainen työ.
Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä velvoittaa kuntia toimittamaan tietomallimuotoista kaava-aineistoa vuoden 2029 alusta, eli siirtymäaikaa on vuoden 2028 loppuun. Laki ei sinällään velvoita tallentamaan voimassa olevia kaavoja järjestelmään.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan ennen vuotta 2029 voimaan tulleiden kaavojen vieminen valtakunnalliseen järjestelmään kannattaa silti. Moni kaavatietoja hyödyntävä tarvitsee tietoa useamman kunnan alueelta ja haluaa hakea ne yhdestä paikasta. On etu, että Ryhti-järjestelmästä näkee kunnan kaavatilanteen kokonaisuuden. Kunnankin on helpompi tuoda jatkossa tietomallimuotoisia kaavoja, kun kaavatilanne on jo järjestelmässä.
Aineiston vieminen voi kuitenkin tuntua työläältä. Karttatiimi Oy:n Kari Salonen on työskennellyt kuntien kaava aineistojen parissa yli 30 vuotta. Hänen mukaansa lähtötilanne on kunnissa tuttu: tahtoa on, mutta aikaa niukasti.
”Valmiudet vaihtelevat paljon. Pienissä kunnissa yksi henkilö saattaa vastata kaikesta, eikä silloin ole aikaa perehtyä tällaisiin kokonaisuuksiin. Halukkuutta kyllä löytyy”, hän sanoo.
Pelkkä hakemisto ei vielä tuo hyötyä
Kaavahakemisto (eli kaavaindeksi) on keskeinen osa Ryhti-järjestelmää, mutta yksin se ei vielä palvele kunnan arkea parhaalla mahdollisella tavalla.
”Hakemistossa näkyvät käytännössä rajat. Kunnan arkea palvelee se, että mukana on ajantasakaava tai kaavayhdistelmä, josta näkee, mitä alueella oikeasti on voimassa”, Salonen kuvaa.
Monessa kunnassa tällainen kokonaiskuva on jo käytössä omassa karttapalvelussa. Siksi kaavahakemiston tuominen Ryhti-järjestelmään voi tuntua lisätyöltä. Salosen mukaan merkittävin vaikutus syntyy kuitenkin siinä vaiheessa, kun aineisto käydään läpi.
Läpikäynti paljastaa puutteet – ja kannustaa korjaamaan ne
Kaavojen vieminen Ryhti-järjestelmään toimii käytännössä myös laadunparannuksena. Aineiston tarkastuksessa nousee usein esiin puutteita, jotka ovat voineet jäädä huomaamatta vuosikymmenten aikana.
”Tyypillisiä virheitä ovat geometria ja rajausvirheet. Lisäksi voi puuttua kaavakarttoja, kaavamääräyksiä tai lainvoimaisuuspäivä”, Salonen kertoo.
Tietoja joudutaan usein täydentämään eri lähteistä, kuten kunnan omista arkistoista tai Maanmittauslaitoksen aineistoista.
Salosen mukaan aineiston läpikäynti auttaa saamaan tiedot kuntoon ja luotettaviksi. Vaikka Ryhti-järjestelmä tukee valtakunnallista tiedonhallintaa, työ palvelee ennen kaikkea itse kuntaa.
”Kannustimena on se, että kunta saa aineistonsa kuntoon. Samalla tiedot saadaan parempaan käyttöön omissa järjestelmissä ja myös valtakunnallisesti”, Salonen sanoo.
Hänen mukaansa kaavahakemistoaineiston kattavuus lisääntyy helpottamalla avustusten hakemista ja tekemällä prosesseista kunnille mahdollisimman sujuvia.
Näin pääset liikkeelle käytännössä
Kaavahakemistotyön käynnistämisessä ratkaisevaa on ensimmäinen askel. Salosen mukaan kunnassa kannattaa aloittaa realistisella arviolla omista resursseista.
”Kannattaa miettiä, riittävätkö omat resurssit vai tarvitaanko ulkopuolista apua”, hän neuvoo.
Käytännön työ etenee hänen mukaansa selkeissä vaiheissa:
- Hankitaan vertailuaineisto Maanmittauslaitokselta.
- Verrataan sitä kunnan nykyiseen aineistoon.
- Täydennetään puuttuvat tiedot, kuten kaavakartat ja päivämäärät.
- Valmistellaan aineisto Ryhti-järjestelmää varten.
- Valitaan tapa, jolla aineisto viedään Ryhti-järjestelmään ja ylläpidetään siellä.
Salonen painottaa, että tärkeintä on päästä liikkeelle. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla valmiiksi.
Myös rahoitus voi helpottaa aloitusta. Alueidenkäytön tietoaineistojen laadunparannus on ollut ympäristöministeriön tukemaa työtä osana Ryhti-järjestelmän käyttöönottoa. Tuen hyödyntäminen voi ratkaista etenemisen erityisesti pienissä kunnissa.
”Kun tuki on helposti haettavissa, kiinnostus kasvaa nopeasti. Kunnan kannattaa hyödyntää se”, hän korostaa.
Salosen mukaan myös Suomen ympäristökeskuksen ohjeet ovat olleet hyödyllisiä: ohjeistus on jatkuvasti selkeytynyt ja käytännön tilanteisiin on saatu hyvin tukea.
Yhteinen tietopohja syntyy vähitellen
Voimassa olevien kaavojen vieminen Ryhti järjestelmään on osa laajempaa muutosta kohti yhtenäistä tiedonhallintaa. Työ ei pääty hakemiston kokoamiseen, vaan jatkuu aineiston ylläpitona ja parantamisena.
”Kaavahakemisto on hyvä alku, mutta vasta tarkistettu ja täydennetty aineisto on aidosti hyödyllinen kunnille ja koko yhteiskunnalle”, Salonen tiivistää.