Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) testaaja Seija Jernfors ja käyttöliittymäkehittäjä Ossi Tammi ovat avainhenkilöitä Ryhti-järjestelmän testauksessa ja kehityksessä. Viime aikoina he ovat keskittyneet erityisesti kaavatietojen tallennuspalveluun ja karttapalvelun kehitykseen.
Seija Jernfors työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) kaavoitukseen liittyen rajapintojen ja käyttöliittymän testaajana. Työssään hän muun muassa suorittaa rajapintatestejä.
”Testatessani ajattelen, mitä kaavatietoja pitäisi viedä Ryhti-järjestelmään eri kaavavaiheissa, jos olisin kuntakaavoittaja. Aiempi työkokemukseni Espoon yleiskaavayksikön teknisenä asiantuntijana on ollut arvokas nykyisessä työssäni ja auttaa testaamisessa. Pystyn huomioimaan myös kaavaprosessien poikkeustapaukset ja katsomaan järjestelmän toimivuuden niissä tilanteissa”, Jernfors kertoo.
”Muistelen, miten Espoossa paikkatietoanalyysejä ja -aineistoja tehdessäni oli olennaista käyttää ’oikeaa’ paikkatietoa. Silloin huomasin, miten tärkeää on löytää toimivat ja luotettavat tiedot eri lähteistä nopeasti. Ryhti-järjestelmä tulee siksi helpottamaan kaavoittajien työtä”, hän kertoo.
Sukellus testaajan työpäivään
Jernforsin työpäivät alkavat viestien tarkistamisella ja viikkopalavereilla, joissa priorisoidaan testattavat asiat.
”Palaverissa käydään läpi, mitä testataan ja milloin, sekä minkälaisia häiriöitä ja puutteita on havaittu. Pohditaan myös mitkä ominaisuudet pyritään saamaan valmiiksi ja testatuiksi, jotta ne voidaan mahdollisesti julkaista tuotantoon. Puhumme sprinteistä eli kehitysjaksoista. Niissä muun muassa ylläpidämme listaa uusista ominaisuuksista, jotka ovat menossa seuraavaan järjestelmäversioon”, hän kuvailee.
Jernforsin työhön kuuluu olennaisesti hyväksymistestaus, jossa varmistetaan, että ohjelmisto täyttää käyttäjän vaatimukset ja toimii suunnitellusti ennen käyttöönottoa.
”Prosessi alkaa kehitysympäristössä Syken sisällä, jossa kehittäjät ja muut asiantuntijat kehittävät ja testaavat uusia ominaisuuksia. Sen jälkeen ominaisuudet siirretään testausympäristöön, jossa ovat mukana kumppanitestaajat kunnista. Lopuksi ominaisuudet viedään tuotantoon eli todellisille asiakkaille käyttöön”, Jernfors kuvailee. Hän kertoo, että aina tulee yllätyksiä, myös tuotannon puolella.
”Esimerkiksi, kun asemakaavan seurantalomake meni tuotantoon, tuli kunta-asiakkailta pian palautetta virheistä, joita emme saaneet testissä esille. Onneksi Ossi Tammi kumppaneineen ohjelmistopuolelta onnistui löytämään syyn virheilmoituksille ja ratkaisemaan ongelmat.”
Uusi lomakenäkymä tekee kaavoitustietojen hallinnasta jouhevampaa
Ossi Tammi paikkatietoyhtiö Ubigu Oy:stä on Ryhti-järjestelmäkehityksessä toiminut käyttöliittymäkehittäjän roolissa. Hän kertoo, että kaavatietojen tallennuspalvelu monipuolistui syyskuussa.
”Olemme julkaisseet testiympäristöön lomakenäkymän, jossa käyttäjä voi kirjata kaava-asiaan liittyviä hallinnollisia tietoja sekä kaavan vaiheita. Aiemmin kaikki kaava-asian tiedot tuotiin käyttöliittymään yhtenä JSON-tiedostona, mutta nykyään tietoja voi hallinnoida suoraan käyttöliittymässä. Lomake mahdollistaa myös liiteasiakirjojen, kuten osallistumis- ja arviointisuunnitelmien, hallinnan. Lomakkeella voi myös tallentaa kaavan aluerajauksen sekä kaavan kohteita, jolloin näiden geometriat saadaan kartalle näkyville. Kaavan hallinta on nyt huomattavasti jouhevampaa suoraan käyttöliittymässä”, hän korostaa.
Kartta- ja rajapintapalveluiden kehitys etenee ja palveluita valmistuu vuoden lopussa
Loppuvuoden aikana kehitystiimi keskittyy palveluihin, joita tiedon hyödyntäjät tulevat käyttämään. Ensin varmistetaan, että viranomaisten käyttämät rajapintapalvelut toimivat.
Karttapalvelu, jonka kautta tietoja voi tutkia kuka tahansa, valmistuu myös loppuvuoden 2024 aikana. Siellä pääsee aluksi tarkastelemaan rakennustietoja sekä Savossa tuotettua VOOKA-aineistoa, joka sisältää voimassa olevat kaavat kunnista. Palvelun kehitys on edennyt hyvin, ja sen perustoiminnallisuudet ovat jo pitkällä.
”Toteutamme tällä hetkellä hakutoimintoa, joka mahdollistaa tiedon haun esimerkiksi sijainnin, hallinnollisen alueen tai kaava- ja kiinteistötunnusten perusteella. Hakutulokset näkyvät suoraan kartalla”, Tammi kertoo. Hän kuvailee palvelua visuaalisesti pelkistetyksi ja helposti lähestyttäväksi.
Testaus paljastaa bugit ja varmistaa ohjelmoinnin laadun
Tammi korostaa, että bugien löytäminen ja korjaaminen on tärkeää Ryhdin kaltaisessa valtakunnallisessa tietojärjestelmässä. Testauksen ja kehitystyön tavoitteena on aina parantaa järjestelmän käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta.
”Ohjelmakehityksessä tuoteomistaja määrittää, mitä kehitetään, ja ohjelmistokehittäjät toteuttavat ja testaavat toiminnallisuuksia. Usein kehittäjät tulevat sokeiksi omalle työlleen. Siksi on tärkeää, että on Seijan kaltaisia ihmisiä testaamassa uusilla silmin”, hän sanoo.