Ryhti-järjestelmän kehitys jatkuu, käyttäjäpalautteella on tärkeä rooli työssä. Vuoden 2025 aikana palautteen perusteella järjestelmään on tehty pieniä parannuksia ja julkaistu uusia toiminnallisuuksia.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) on valtakunnallinen järjestelmä, joka kokoaa yhteen rakennetun ympäristön tiedot. Sen käyttöönotto kunnissa ja maakuntien liitoissa on lakisääteinen velvoite, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden modernisoida tiedonhallintaa. Kehitystyö ei kuitenkaan tapahdu suljetuissa huoneissa. Se perustuu käyttäjien kokemuksiin ja palautteeseen.
”Meille tulee kysymyksiä tietomalleista, koodistoista ja rajapintakuvauksista – ja pyrimme reagoimaan nopeasti”, kertoo Teemu Pekkanen, Ryhti-järjestelmän rakennustietovarannon projektipäällikkö Suomen ympäristökeskuksessa (Syke).
”Kun Pihtipudas toi ensimmäisen tietomallimuotoisen kaavan järjestelmään, havaitsimme pieniä bugeja, joita ei olisi voitu huomata aiemmin. Korjasimme ne heti”, täydentää Syken Seija Lonka, joka työskentelee Ryhti-järjestelmän alueidenkäytön tietovarannon projektipäällikkönä.
Palautetta saadaan monin tavoin: kumppanitestauksissa, palavereissa, sähköpostitse ja suoraan järjestelmätoimittajilta.
”Meille tulee kunnista lähes päivittäin kysymyksiä, joihin vastaamme. Lisäksi järjestämme tarvittaessa kuntien kanssa Teams-palavereita, joissa esimerkiksi opastamme kaavan tallentamisessa Ryhti-palvelun käyttöliittymän kautta ja vastaamme palvelua sekä Ryhti-järjestelmää koskeviin kysymyksiin”, Lonka kuvaa arkea.
Kolmikieliset virhesanomat ja selkeämmät ohjeet paransivat käytettävyyttä
Palautteen perusteella on tehty parannuksia, jotka helpottavat kuntien arkea ja vähentävät virheitä.
”Esimerkiksi virhesanomat palautuvat nyt kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tämä helpottaa kuntien ja järjestelmätoimittajien työtä”, Pekkanen kertoo.
Aiemmin virhesanomat tulivat vain yhdellä kielellä, mikä tuotti haasteita monikielisissä kunnissa ja kansainvälisissä kehitystiimeissä. Nyt virheet näkyvät selkeästi kaikilla kolmella kielillä, mikä parantaa käytettävyyttä ja vähentää väärinkäsityksiä.
Myös validointisääntöjä on tarkennettu.
”Esimerkiksi aiemmin jostain virheviestistä ei yksiselitteisesti selvinnyt, mikä oli pielessä. Nyt olemme korjanneet näitä tilanteita, jotta käyttäjä saa selkeämmän tiedon virheen syystä,” Lonka avaa taustoja.
Lisäksi dokumentaatiota on päivitetty.
”Ohjeet ja rajapintakuvaukset ovat tärkeitä kaikille toimijoille, ja niiden ajantasaisuus on meille jatkuva tavoite”, Lonka painottaa.
Uusia ominaisuuksia alkuvuodesta
Vuodenvaihteen jälkeen Ryhti-järjestelmän karttapalvelu päivittyy. Kuka tahansa voi silloin kirjautua palvelun Suomi.fi-tunnistautumisella ja nähdä laajemmin rakennustietoja.
”Tällä hetkellä karttapalvelussa näkyy vain avoin datasetti. Jatkossa kirjautunut käyttäjä näkee enemmän tietoja rakennuksista, mikä helpottaa suunnittelua ja päätöksentekoa”, Pekkanen kertoo.
Kaavatiedoista näytetään sama aineisto kuin avoimessa karttapalvelussa, joka ei vaadi kirjautumista.
Lisäksi karttapalvelussa näytetään ensi vuonna Museoviraston kulttuuriympäristön rajapintoja. Tämä on osaltaan tärkeä askel kohti kattavaa tietopalvelua, jossa eri viranomaisten tiedot yhdistyvät.
Työ kumppanitestausten, käyttöönottojen ja kehittämisen parissa jatkuu
Vaikka ympäristöministeriön Ryhti-hanke virallisesti päättyy, Sykessä Ryhti-työ jatkuu. Lakisääteiset velvoitteet edellyttävät kuntia toimittamaan tietoja Ryhti-järjestelmään viimeistään vuoden 2029 alusta lähtien.
”Kumppanitestaukset jatkuvat, ja odotamme ensimmäisiä rakennuspuolen käyttöönottoja ensi vuonna. Todellinen käyttö tuo aina uusia havaintoja, ja olemme valmiita reagoimaan”, Pekkanen sanoo.
Kaikki palaute hyödyttää lopulta kaikkia käyttäjiä, kun käytettävyys paranee.
Ryhti-järjestelmä ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan se on osa Suomen rakennetun ympäristön digitalisaatiota. Kun tieto liikkuu sujuvasti ja virheettömästi, se säästää aikaa, vähentää kustannuksia ja parantaa päätöksenteon laatua.