Maanmittauslaitoksen Eila Viitala on tehnyt poikkeuksellisen laajan työn: hän on käynyt läpi JAKO-järjestelmän kaavatiedot kaikista niistä 226 kunnasta, joiden kiinteistörekisterin ylläpidosta Maanmittauslaitos vastaa. Tuloksena syntyi valtakunnallinen kokonaiskuva kaavatietojen tilasta – ja ennen kaikkea konkreettinen työväline kunnille, jotka valmistautuvat Ryhti-järjestelmän käyttöönottoon.
Työ sai alkunsa VOOKA-hankkeessa, jossa tarkasteltiin voimassa olevia kaavoja rakennetun ympäristön tietojärjestelmää (Ryhti) varten. Suomen ympäristökeskus pyysi Maanmittauslaitosta (MML) tarkistamaan JAKO-järjestelmän kaavatietojen paikkansapitävyyden. Laitoksen johtava asiantuntija Eila Viitala huomasi heti, että hyväksymis- ja vahvistamispäivämäärissä sekä kaavatunnuksissa oli laajoja puutteita.
”Vuoden 2025 heinäkuussa päätettiin, että aineisto Maanmittauslaitoksen rekisterinpitoalueella täytyy perata kokonaan läpi”, Viitala kertoo. Hän aloitti käymällä kunnat läpi aakkosjärjestyksessä, teki jokaisesta kunnasta JAKO-haun, tarkasti kaavat myös kuntien karttapalveluista ja vei tiedot Exceliin.
”Pienimmässä kunnassa oli kahdeksan kaavaa, suurimmassa lähes kahdeksansataa”, Viitala kuvailee. Suurin selittävä tekijä puutteille löytyi historiasta: kaikille ennen vuotta 2000 hyväksytyille kaavoille ei ollut tallennettu hyväksymispäivämäärää eikä kaavatunnusta lainkaan – vain Lääninhallituksen vahvistamispäivämäärä.
”Niinpä hyvin monelta kaavalta puuttui tunnus kokonaan”, Viitala sanoo. Hän tarkisti tiedot kunnittain, täydensi niitä itse aina kun mahdollista ja pyysi loput täydennyspyynnöt kunnilta. Tähän mennessä kunnista noin 45 prosenttia on palauttanut tiedot, ja noin 100 kunnan aineisto on valmis.
”Tämä ei tarkoita, että yli puolet kaavatiedoista olisi virheellisiä. Noin 50 prosenttia pystyin täydentämään itse”, Viitala rauhoittelee. Yhteensä Viitala on korjannut noin 9500 kaavan tietoja. Arviolta noin 20 prosenttia 24 500 kaavasta – yhteensä noin 4500 kaavaa – vaatii vielä korjaamista. Osa kaavoista on edelleen MML:n ylläpitämässä kiinteistötietojärjestelmässä (KTJ) virheellisinä tai puutteellisina.
”KTJ:stä puuttuu arviolta satoja hyväksyttyjä kaavoja, joita kunnat eivät ole lähettäneet meille rekisteröitäviksi. Kuntien velvollisuus on toimittaa kaavat meille siihen asti, kunnes Ryhti-järjestelmä on kunnalla käytössä”, Viitala painottaa.
Kunnille tulossa valmis tietopaketti – ”Tämä on erityisesti pienille kunnille iso apu”
Helmikuun lopussa MML irrotti JAKO-järjestelmästä kunnille valmiin kaava-aineiston tietopaketin, joka sisältää kunkin kunnan kaavojen hyväksymis-, voimaantulo- ja vahvistamispäivämäärät sekä pykälät, kaavatunnukset ja kaavojen ulkorajat siltä osin, kun ne on saatu selville.
”Kunnat voivat käyttää tätä suoraan Ryhti-aineiston pohjana”, Viitala kertoo. KTJ:stä irrotettu aineisto ei kuitenkaan kerro vielä koko totuutta, vaan kuntien tulee verrata KTJ-aineistoa omiin tietoihinsa ja tehdä Ryhtiä varten oma tulkintansa kaavan ulkorajoista.
”Erään kunnan karttapalvelussa olevien kaavojen ulkorajat poikkesivat paljon KTJ:n tiedoista. Monessa kunnassa vanhoista kaavoista ei löytynyt juuri mitään tietoa. Tämä työ tuo ensimmäistä kertaa näkyviin koko maan kattavan kaavaindeksin”, Viitala kuvailee. Hän korostaa, että KTJ:stä irrotettu aineisto on erityisen hyödyllinen pienille kunnille, joilla ei ole kattavia kaava-arkistoja tai resursseja oman aineiston läpikäyntiin.
”Monessa kunnassa ei ole kaavoista arkistokappaleita lainkaan. Nyt kunnalle on muodostunut käsitys siitä, mitä kaavoja sen alueella on voimassa ja mitä kaavoja ei ole muistettu lähettää Maanmittauslaitokselle merkittäväksi kiinteistörekisteriin”, Viitala muistuttaa.
Kuntien kannattaa hankkia MML:n tarjoama aineisto käyttöönsä.
Mitä kunnan kannattaa tehdä nyt?
”Ensimmäiseksi kuntien kannattaa hankkia MML:n tarjoama aineisto käyttöönsä. Se säästää valtavasti aikaa ja vähentää virheiden riskiä”, Viitala sanoo. Hän arvioi, että aineiston hinta tulee olemaan vain joitakin satoja euroja.
Toinen askel liittyy kaavakarttojen skannaamiseen. Ennen vuotta 2001 hyväksyttyjen kaavojen osalta Maanmittauslaitoksella on ollut arkistointivelvollisuus. Niistä löytyvät MML:tä kappaleet, jotka kunta on toimittanut arkistoitaviksi. Kaavakarttoja skannataan kunnille tilauksesta.
”Kannattaa selvittää voiko Maanmittauslaitoksen arkistossa olevien kaavakarttojen skannaukseen käyttää ympäristöministeriön myöntämää avustusta”, Viitala muistuttaa.
”Kaikki voittavat, kun tieto on kunnossa”
Viitalan tekemä työ antaa kunnille mahdollisuuden aloittaa Ryhti-aineiston valmistelu selkeältä ja luotettavalta pohjalta.
”Tavoitteena on saada mahdollisimman kattava ja virheetön kokonaisuus ennen kuin Ryhti-järjestelmä otetaan käyttöön. Se hyödyttää kuntia, viranomaisia ja koko Suomen kaavatietoa”, Viitala tiivistää. Hän painottaa, että nyt on oikea aika toimia.
Kysy lisää
johtava asiantuntija Eila Viitala
etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Maanmittauslaitos
Tekstiä on muokattu 26.2.2026 klo 16.30. Tekstiin on lisätty maininta, että Maanmittauslaitos on tehnyt aineistoirrotuksen helmikuun lopussa. Samalla on poistettu kohta, jossa toivottiin, että kunnat olisivat yhteydessä ennen aineiston irrottamista.