Vuoden 2029 alusta lähtien kunnat tuottavat ja ylläpitävät kaavatietonsa tietomallimuodossa, jotta tieto pääsee liikkumaan sujuvasti eri järjestelmien välillä. Suomen ympäristökeskuksen Seija Lonka muistuttaa, että kyse ei ole vain uuden Ryhti-järjestelmän käyttöönotosta, vaan ennen kaikkea uudesta tavasta hallita, jakaa ja hyödyntää kaavatietoa. Tietomallimuotoisuuden hyödyt alkavat konkretisoitua alkuvuonna 2027, kun ensimmäisiä tietomallimuotoisia kaavoja pääsee tarkastelemaan Ryhti-karttapalvelussa ja paikkatietorajapintojen kautta.
Tietomallimuotoiseen kaavoitukseen siirtyminen on yksi suurimmista rakennetun ympäristön tiedonhallinnan muutoksista vuosikymmeniin. Se onkin herättänyt kunnissa paljon kysymyksiä siitä, mitä tietomallimuotoisuus käytännössä tarkoittaa ja miten työssä kannattaa lähteä liikkeelle. Näitä kysymyksiä kohtaa työssään päivittäin myös Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) alueidenkäytön tietojen kehittämisestä ja ylläpidosta vastaava projektipäällikkö Seija Lonka.
”Monissa kunnissa muutoksen laajuus huolettaa. Siksi muistutankin, että tietomallimuotoiseen kaavoitukseen siirtyminen on maraton, ei sprintti”, Lonka sanoo.
Tulevaisuuden kaava on paljon muutakin kuin pelkkä kuva
Tietomallimuotoiseen kaavoitukseen siirryttäessä suurin muutos piilee pinnan alla. Kaavatieto on perinteisesti nähty karttakuvana ja siihen liittyvinä määräyksinä. Tietomallimuotoisessa kaavassa tiedot tallennetaan yhtenäisessä digitaalisessa muodossa, jolloin eri tietojärjestelmät voivat lukea ja käsitellä niitä.
”Käytännössä kaavakohteet eivät ole enää vain viivoja ja värejä kartalla. Jokainen alue, piste tai viiva sisältää tiedot esimerkiksi alueen käyttötarkoituksesta ja siihen liittyvistä määräyksistä. Kaavamääräykset muodostetaan kaavatietomallissa määritellyn rakenteen ja koodistojen avulla. Kun tieto tallennetaan kerran yhtenäisessä muodossa, sitä voidaan hyödyntää useissa eri järjestelmissä ilman erillistä muokkaus- tai siirtotyötä”, Lonka kertoo.
Tietomallimuotoisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että perinteinen kaavakartta katoaisi.
”Kuntalaiselle tai kaavan käyttäjälle kaavakartta näyttää pääosin samalta kuin ennenkin. Muutos näkyy ennen kaikkea taustalla: tiedot on tallennettu siten, että niitä voidaan hyödyntää sujuvasti eri palveluissa ja käyttötarkoituksissa”, Lonka kuvailee.
Kohti helposti löydettävää ja hyödynnettävää kaavatietoa
Tietomallimuotoisen kaavoituksen tavoitteena on tehdä kaavatiedosta helpommin hyödynnettävää kunnissa, viranomaistyössä ja erilaisissa digitaalisissa palveluissa. Yhtenäisesti tallennettu kaavatieto ei kuitenkaan hyödytä vain viranomaisia ja kaavoittajia. Se helpottaa myös kuntalaisten mahdollisuuksia löytää ja vertailla oman elinympäristönsä suunnitteluun liittyviä tietoja. Kun kaavat toimitetaan Ryhti-järjestelmään yhtenäisessä muodossa, niitä voidaan tarkastella valtakunnallisesti samassa palvelussa.
”Käyttäjän ei tarvitse tulevaisuudessa etsiä tietoa eri kuntien omista palveluista. Samasta palvelusta voidaan tarkastella esimerkiksi sekä oman kotikunnan että mökkikunnan kaavatietoja”, Lonka kertoo.
Tietomallimuotoisia kaavoja on Ryhdissä vasta muutamia, mutta Lonkan mukaan juuri niiden avulla uuden toimintatavan hyödyt alkavat konkretisoitua.
Kuntien tueksi valmistellaan myös uusia ohjeita.
Vaikka kaavojen saatavuus paranee, kaikkea aineistoa ei kuitenkaan avata kaikille käyttäjille. Kaavoihin voi sisältyä kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä tietoja, joiden käsittelyssä turvallisuusnäkökohdat ovat keskeisiä.
”Kunta voi määritellä kaavan vain viranomaiskäyttöön. Avoimissa palveluissa voidaan esimerkiksi kertoa, että alueella on kaava, mutta turvallisuuden kannalta arkaluonteisia tietoja tai niihin liittyviä asiakirjoja ei näytetä”, Lonka sanoo.
Kaikkiaan Ryhti-järjestelmässä oli lokakuussa 2026 kaavatietoa jo yli 40 kunnasta ja noin 6 400 kaavasta. Kansallinen kaavatietomalli sekä siihen liittyvät koodistot voivat kehittyä edelleen, kun kuntien käytännön kokemukset auttavat tunnistamaan uusia tarpeita. Lonkan mukaan kunnilla onkin hyvä hetki aloittaa valmistautuminen tulevaan.
”Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Kaavahakemiston kokoaminen on jo erittäin tärkeä askel. Samalla kunta saa käsityksen siitä, mitä kaava-aineistoja ja materiaaleja sillä on ja missä muodossa tieto on saatavilla”, Lonka kertoo.
Kuntien tueksi valmistellaan myös uusia ohjeita. Ympäristöministeriössä laaditaan parhaillaan tietomallimuotoisen kaavan laatimisen opasta sekä kaavoittajille suunnattua opasta tietomallimuotoisten kaavamääräysten laatimiseen. Oppaiden tavoitteena on tarjota käytännön tukea uuden toimintatavan käyttöönottoon.
Nykytilan kartoittaminen on hyvä aloituspiste
Jos kunnalla on olemassa kaavahakemisto, sen toimittamista Ryhti-järjestelmään kannattaa harkita. Työhön on tarjolla ohjeita ja tukea, eikä kaikkea tarvitse tehdä omin voimin.
Tietomallimuotoiseen kaavoitukseen siirtyminen on ennen kaikkea pitkäjänteistä kehittämistä.
”Kuntien kaavamäärät, tiedonhallinnan valmiudet, resurssit ja kaavoituksen käytännöt vaihtelevat. Siksi myös siirtyminen tietomallimuotoiseen kaavoitukseen kannattaa suunnitella kunnan omista lähtökohdista”, Lonka muistuttaa.