Järvenpää valmistautuu rakentamislain ja Ryhti‑järjestelmän tuomiin muutoksiin ennakoivasti. Kaupunki kehittää ratkaisuja, jotka helpottavat kuntakentän siirtymää kohti tietomallipohjaista lupakäsittelyä ja uutta tiedonsiirtoa.
Rakentamislain ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmää (Ryhti) koskevan lain toimeenpano muuttaa kuntien tiedonhallintaa merkittävästi. Järvenpää on lähtenyt uudistukseen varhain. Kaupunki toimii yhtenä valtakunnallisista pilottikunnista, jotka kehittävät usealla kunnalla rakentamisen lupa-asiointiin käytössä olevan Lupapiste-palvelun muutoksia sekä kuntien järjestelmien valmiuksia siirtyä kohti Ryhti-tiedonsiirtoa. Paikkatietopäällikkö Joona Majurinen korostaa ajoissa aloittamisen merkitystä:
”Kyse on isosta muutoksesta, jota kunnissa tehdään vuosia. Halusimme olla liikkeellä heti alussa vaikuttaaksemme toteutukseen ja varmistaaksemme, ettei valmistelu jää viime tippaan.”
Lakimuutokset ja avustukset jouduttavat kehitystä
Rakentamislaki ja laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä tuovat kuntien käytössä oleviin lupa-asioinnin palveluihin, kuten Lupapisteeseen, keskeisiä uudistuksia. Muutostyöhön Järvenpää on saanut Ryhti-kumppanitestaushankkeen eri vaiheisiin yhteensä 835 000 euroa valtionavustusta. Majurinen muistuttaa, että kyse on valtakunnallisesta kokonaisuudesta.
”Lupapiste on valtakunnallinen pilvipalvelu, jota käyttää noin 240 kuntaa. Kaikki kehitys mitä teemme, tulee kaikkien kuntien hyödyksi.”
Kunnille erityisen tärkeä muutos on tietomallipohjainen rakentamisen luvitus, sillä se nopeuttaa käsittelyä. Kun tiedon määrä moninkertaistuu, manuaalinen käsittely ei välttämättä enää riitä.
”Jos lupakäsittely viivästyy, kunta voi joutua antamaan hakijalle 30 % hinta-alennusta. Tämä on ollut kunnille tärkeä kannustin kehittää prosesseja ajoissa”, Majurinen sanoo.
Suurin muutos on tietomallien tuomassa toimintatapamuutoksessa
Majurisen mukaan siirtymä digi‑ ja väestötietoviraston (DVV) tiedostopohjaisesta siirrosta Ryhti‑järjestelmän ohjelmointirajapintoihin perustuvaan tiedonsiirtoon on tekninen parannus, mutta sinänsä ei niin suuri muutos kuntien arjessa.
”Kunnan työntekijälle tämä ei ole mullistus. Teknisesti tiedonsiirto vain vaihtaa paikkaa DVV:stä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Ryhti-järjestelmään – nappi kuin nappi. Sen sijaan tietomallipohjainen luvitus merkitsee kunnille ja suunnittelijoille kokonaan uutta toimintakulttuuria. Kolmiulotteiset IFC-standardipohjaiset mallit tuovat tarkkuutta, mutta vaativat uudenlaisia prosesseja ja osaamista”, Majurinen kuvaa.
IFC-pohjaista (industry foundation classes) lupahakemusmallia tuetaan Lupapisteen automaattisella Taika-validoinnilla, joka tarkistaa sekä teknisen mallin että keskeiset säädösmukaisuudet.
”Kunnan tai hakijan ei tarvitse edes avata tiedostoa, kun palvelu jo antaa liikennevalotarkistuksen. Se laskee kynnystä tietomallien käyttöön”, Majurinen havainnollistaa.
Tietomallipohjainen luvitus nähdään Järvenpäässä myös mahdollisuutena vahvistaa suomalaista edelläkävijyyttä. Lupapisteellä on jo kansainvälistä jalansijaa Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
Testaushankkeessa ovat mukana Järvenpään lisäksi Helsinki, Vantaa, Tampere ja Mäntsälä, ja teknisestä kehittämisestä vastaa ohjelmistoyhtiö Cloudpermit.
”Yhteistyö on ollut erittäin hyvää ja välttämätöntä. Työn laajuus on yllättänyt monet, mutta ristiriitoja ei ole ollut”, Majurinen kertoo.
Teknisesti tiedonsiirto vain vaihtaa paikkaa DVV:stä Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-järjestelmään.
Kunnille yksiselitteinen neuvo: hakekaa avustusta
Pilottivaiheessa ratkaistaan tekniset haasteet, jotta myöhemmät käyttöönotot voidaan tehdä valmiimmalla ratkaisulla. Tekniset toteutukset valmistuvat vuoden 2026 loppuun mennessä. Sen jälkeen siirrytään laajoihin käyttöönottoihin muissa Lupapiste-kunnissa.
”Vuosina 2027–2028 alkaa huiske. Kaksivuotinen ikkuna, 240 kuntaa – se on iso urakka”, Majurinen pohtii. Kyseessä on poikkeuksellisen suuri valtion panostus, jota hän vertaa terveydenhuollon Kanta-järjestelmän kehittämiseen.
Majurisen viesti muille kunnille on lyhyt ja ytimekäs:
”Hakekaa valtionavustusta Ryhti-järjestelmän käyttöönottoihin vuosille 2027 ja 2028. Se on sataprosenttinen tuki.”
Järvenpään työ osoittaa, että onnistuminen syntyy varhaisesta valmistautumisesta, valtionavustusten hyödyntämisestä sekä kuntien ja järjestelmätoimittajien tiiviistä yhteistyöstä.