Espoo, Helsinki, Tampere ja Vaasa toteuttavat yhdessä Tykki-hanketta, jossa kehitetään avoimen lähdekoodin työkaluja yleiskaavoitukseen. Hanke tukee rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) käyttöönottoa ja tarjoaa ratkaisuja kaavatiedon rakenteellistamiseen. Mukana on neljä kaupunkia, ja tulokset julkaistaan avoimesti.
Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vaasan kaupungit ovat tänä vuonna yhdessä käynnistäneet tietomallipohjaisen yleiskaavasuunnittelun kehittämisen ja kouluttamisen Tykki-projektin, joka on yksi Ryhti-kumppanitestaushankkeista. Projektissa kehitetään avoimen lähdekoodin paikkatietotyökaluja yleiskaavoituksen tarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa helppokäyttöinen työkalu, jolla voidaan tuottaa kansallisen kaavatietomallin mukainen yleiskaava-aineisto ja siirtää se Ryhti-järjestelmään. Samalla luodaan ohjeistus ja koulutusmateriaaleja, joista hyötyvät hankekaupunkien lisäksi kaikki Suomen kunnat.
Avoin lähdekoodi valittiin käytännön syistä
”Kun Espoo lähti etsimään kumppaneita hankkeeseen, kaikilla mukaan lähteneillä kaupungeilla oli jo kokemusta saman avoimen lähdekoodin ratkaisun käytöstä. Tuntui luontevalta jatkaa sen päälle”, kertoo Espoon kaupungin suunnittelupäällikkö Sakari Jäppinen.
”Helppo käyttöönotto ja se, ettei tarvitse maksaa lisenssimaksuja, olivat isoja etuja. Lisäksi avoimen koodin ohjelmaa voi laajentaa vapaasti kehittäjäkumppanin kanssa”, kaupungin erikoissuunnittelija Juha Hiltula täydentää.
Hankkeessa hyödynnetään QGIS-ohjelmistoa, joka on avoimen lähdekoodin ratkaisu yleiskaavoitukseen. QGIS on ollut Espoossa käytössä jo ennen Tykki-hanketta, ja sen rinnalla on ollut muitakin paikkatietojärjestelmiä. Avoimen lähdekoodin ratkaisu on kuitenkin osoittautunut helppokäyttöiseksi ja joustavaksi.
”Kun tehdään ministeriön rahoituksella asioita, tuntuu hyvältä, että tuotokset ovat kaikkien käytettävissä. Jos kehittämistarpeita jää Tykki-hankkeen jälkeen, joku muu voi jatkaa siitä”, Jäppinen toteaa.
Kehitystyö kumppaneiden voimin
Keväällä 2025 kilpailutettiin projektipäällikköpalvelut, ja mukaan saatiin asiantuntevat vetäjät. Hankkeen projektipäälliköinä toimivat Pilvi Nummi (N+1 Oy) sekä Ilkka Rinne (Spatineo). Kehitystyössä mukana on myös paikkatietoteknologiaan erikoistunut Gispo.
”Meillä ei ollut aluksi projektipäällikköä, mutta kun kehittämistä tehdään oman työn ohessa, oli tärkeää saada teknisesti osaavat henkilöt vetämään hanketta. Pilvillä ja Ilkalla on vahva kokemus aihepiiristä”, kertoo Hiltula.
Tykki-hankkeessa hyödynnetään aiempien projektien oppeja, kuten Paimion OSKati-hanketta(siirryt toiseen palveluun).
”Gispo ja Pilvi Nummi olivat mukana myös Paimion hankkeessa. He ovat jo kohdanneet ensimmäiset sudenkuopat ja selvittäneet ne”, Jäppinen sanoo.
QGIS-työkalun kehitys Ryhti-yhteensopivaksi
Tykki-hankkeessa kehitetään QGIS-ohjelmiston laajennusta, joka mahdollistaa Ryhti-muotoisen yleiskaavan tuottamisen.
”Käytettävyys on keskiössä. Yleiskaavoituksessa hallitaan tuhansia kohteita, joten kohteiden tuominen, luominen ja muokkaaminen ovat tärkeitä. Samalla halutaan säilyttää helppokäyttöisyys kaavoittajille”, Jäppinen painottaa.
”QGIS on laaja ja toimiva, mutta Ryhti vaatii paljon uutta kaava-aineiston rakenteellistamisen osalta. Meidän pitää kehittää Arho-kaavoitustyökalua niin, että se tukee Ryhti-vaatimuksia, mutta säilyttää kaavoittajille tutut toimintatavat”, Hiltula kuvaa kehitystyön tasapainoilua.
Koulutus ja tiedon virtaaminen osana muutosta
Hankkeen yksi keskeinen tavoite on koulutus.
”Koulutamme henkilöstöä ja tuotamme materiaaleja, jotta muutos olisi hallittu. Samalla kasvatamme ymmärrystämme kaava-aineistojen rakenteellistamisesta”, Hiltula kertoo.
Jäppinen näkee avoimen lähdekoodin ratkaisussa laajemman hyödyn.
”Työkalu on kaikkien käytettävissä. Myös yliopistot ja konsulttitoimistot voivat ottaa sen käyttöön ja kehittää eteenpäin. Samalla oma toimintamme kehittyy, kun ymmärrämme, mitä tietomallimuotoinen kaava tarkoittaa ja miten tieto liikkuu kaavoitusprosessissa.”
Vinkkejä muille kunnille: konkretiaa ja rohkeutta
Espoo kannustaa muita kuntia tarttumaan avoimen lähdekoodin mahdollisuuksiin.
”Kannattaa perehtyä kaavatietomalliin ja niin sanotun Katja-asetuksen vaatimuksiin ajoissa. Ne muuttavat kaavoittajan työtä merkittävästi”, Hiltula neuvoo.
Jäppinen korostaa konkretiaa: ”Mitä nopeammin pääsee tekemään käytännön työtä uuden mallin mukaisesti, sitä paremmin hahmottuu, mistä on kyse – ja myös pelot hälvenevät. Meillä oli työpaja, jossa käytiin läpi kaavamääräysten luomisen periaatteita ja sääntöjä. Se auttoi konkretisoimaan muutosta.”
Yhteistyö ja avoimuus vauhdittavat kehitystä
Jokaisesta Tykki-hankkeessa mukana olevasta neljästä kaupungista on nimetty aktiivinen edustaja projektiryhmään.
”Meillä on huippuryhmä, joka pystyy tekemään nopeita päätöksiä ja laittamaan aikaa kehittämiseen. Se on ollut ehdoton edellytys hankkeen etenemiselle”, Jäppinen kiittää.
Hankkeen tulokset julkaistaan avoimesti, ja ne ovat kaikkien kuntien hyödynnettävissä.
”Vaikka maailma ei tule valmiiksi, olemme hyvässä vauhdissa. Tykki-hanke luo pohjaa tulevaisuuden tietomallipohjaiselle kaavoitukselle”, Hiltula summaa.
Lisätietoja hankkeesta
Tutustu Ryhdin tekijöihin
Artikkeli on osa Ryhdin tekijät -haastattelusarjaa, jossa nostetaan esille tekijöitä ja hankkeita, jotka vaikuttavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämiseen.