Miten tieto liikkuu?
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä ei muuta tiedontuotannon vastuita eikä kaavoituksen ja rakentamisluvituksen rooleja. Tieto tallentuu uuteen järjestelmään erityisesti kuntien kaavoituksessa ja rakentamislupien käsittelyssä.
Jatkossa kunnista ja maakuntien liitoista tarvitsee toimittaa tieto vain kerran valtion viranomaisille: sen jälkeen tieto voidaan jakaa jatkokäyttöön rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.
Tiedot viedään valtakunnalliseen tietovarantoon yhteisesti määritellyssä koneluettavassa muodossa. Tiedon tuottajien järjestelmissä olevat tiedot päivittyvät mahdollisimman automaattisesti rajapintojen välityksellä valtakunnalliseen järjestelmään.
Siirtymäajat tuovat joustoa
Kunnat ja maakuntien liitot voivat toimittaa alueidenkäytön tietoja järjestelmään jo vuoden 2024 alusta lähtien. Viimeistään alueidenkäytön tiedot toimitetaan tietojärjestelmään 1.1.2029 alkaen.
Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Velvollisuus tietomallimuotoisten rakentamislupien tekemiseen alkaisi hallituksen esityksen mukaan 1.1.2026. Saman ehdotuksen mukaan rakentamista koskevat tiedot toimitettaisiin viimeistään 1.1.2029 alkaen tietojärjestelmään.
Ensisijainen käyttö rajapintojen välityksellä
Rajapinnat ovat ensisijainen tapa tietojen toimittamiseen. Alueidenkäytön tietojen toimittamista varten Syke rakentaa myös käyttöliittymän, joka on vaihtoehtoinen tapa kunnille, joilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää rajapintoja.
Suomen ympäristökeskus ei muuta tietojärjestelmään saapuvia tietoja, vaan tiedon tuottaja – eli esimerkiksi kunta tai maakunta – vastaa niiden ajantasaisuudesta.
Tiedon vastaanotto, säilyttäminen ja välittäminen viranomaisille sekä lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen on maksutonta.
Salli evästeet katsoaksesi videon. Evästeasetukset
Kytkennät keskeisiin valtion järjestelmiin
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä täydentää valtion tiedonhallintakokonaisuutta, joka koostuu muun muassa kiinteistö-, väestö- ja yritystietojärjestelmästä. Järjestelmä suunnitellaan siten, että se toimii yhteen muiden järjestelmien kanssa, ja ne voivat hakea tietoa toisistaan. Tavoitteena on, että valtion toimijat pyytävät tietoa vain kerran.
Maankäytön ja rakennusten niin sanotut ydintiedot (esimerkiksi käyttötarkoitus, rakennusoikeus) ovat jatkossa tarjolla vain tässä uudessa järjestelmässä, josta muut valtion tietojärjestelmät tai muut tietoa tarvitsevat organisaatiot ne hakevat. Uusi tietojärjestelmä puolestaan käyttää esimerkiksi muissa järjestelmissä olevia kiinteistö-, huoneisto- ja omistajatietoja.
