Mitä muutoksia tulee?
Digitalisaatio muuttaa tapaamme hyödyntää tietoa. Rakennetun ympäristön digitalisaatio on osa laajempaa muutosta, joka on käynnissä eri sektoreilla. Yhteiskuntamme tarvitsee entistä tarkempaa, turvallisempaa ja koneluettavaa tietoa kehittyäkseen. Luotettavan tiedon avulla voidaan kehittää julkisia palveluita ja monenlaista liiketoimintaa.
Muutos keventää ja selkeyttää tiedonhallintaa: jatkossa rakennetun ympäristön tiedot toimitetaan sovitussa muodossa yhteen, yhteiseen järjestelmään, josta ne ovat turvallisesti ja hallitusti tietoja tarvitsevien saatavilla. Myös tiedon laatu, ajantasaisuus ja yhteentoimivuus paranevat. Näin helpotetaan tiedon käyttäjien työtä.
Etuja
• Yhdenmukainen tieto on sujuvasti ja turvallisesti saatavilla, kun tarvitaan.
• Päällekkäisen tiedon kerääminen vähenee merkittävästi ja tieto pysyy ajan tasalla.
• Laadukas tieto auttaa kehittämään julkisia palveluita ja monenlaista yritystoimintaa.
• Investointi rakennetun ympäristön tietojen digitalisointiin maksaa itsensä takaisin.
Rakennetun ympäristön tiedoissa on myös turvallisuuden kannalta kriittistä tietoa. Siksi digimuutos vaatii uusia pelisääntöjä ja lainsäädännön päivittämistä. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää ja digitalisaatiota koskeva laki tulee voimaan 1.1.2024, jolloin myös rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ensimmäiset osat avautuvat käyttäjille.
Yhtenäiset toimintatavat ovat tietoturvaa
Tietojärjestelmän teknisen määrittelyn yhteydessä on selvitetty digitaaliseen turvallisuuteen liittyviä asioita: tietoturva, tietosuoja, kyberturva, riskienhallinta, toiminnan jatkuvuus ja varautuminen on otettu visusti huomioon.
Valtakunnallisen tietojärjestelmän on arvioitu olevan digiturvallisempi kuin nykyinen hajautettu tilanne, johon liittyy merkittäviä haavoittuvuuksia: tiedonhallinta hajaantuu useisiin tietojärjestelmiin, käytössä on eriäviä luokitteluita ja teknisiä ratkaisuja, jotka muodostavat merkittäviä riskejä ja kasaumavaikutuksia. Turvallisuus paranee, kun otetaan käyttöön yhtenäiset tavat luokitella tietoa. Luokittelua voidaan valtakunnallisessa järjestelmässä tarvittaessa muuttaa nopeastikin.
Muutos tehdään yhdessä
Kunnat ovat rakennetun ympäristön tiedon merkittäviä tuottajia ja käyttäjiä – ja sen vuoksi keskeisessä roolissa uuden toimintamallin luomisessa. Kunnat ovat olleet tiivisti mukana määrittelemässä uuden järjestelmän toiminnallisuuksia ja yhteisiä tietomalleja.
Uusiakin tehtäviä muodostuu myös kunnille, erityisesti siirtymävaiheessa. Mutta samanaikaisesti nykyiset moninkertaiset tiedoksiantovelvoitteet poistuvat ja tarve manuaaliselle tiedonkäsittelylle vähenee.
Monin paikoin kyse on siitä, että kunnan on varmistettava, että jo digitaalisessa muodossa oleva tieto on valtakunnallisesti yhteentoimivaa, ja että uusi tieto tuotetaan uusien vaatimusten mukaisena. Jo tällä hetkellä esimerkiksi asemakaava on monessa kunnassa digitaalisessa muodossa, muttei välttämättä yhteensopiva valtakunnallisesti.
Kuntia ja maakuntaliittoja tuetaan toimintatapojen muutoksessa tarjoamalla koulutuksia, ohjeita ja testauksia, jotta kunnat pystyvät liittymään osaksi uutta tietojärjestelmää. Uutta järjestelmää on tehty avoimesti myös ohjelmistotoimittajien kanssa.
Kunnat ovat muutoksen tekijöitä.
Rakentamisen lupaprosessiin tulossa olevia muutoksia
- Lupa rakentamiseen haetaan koneluettavassa muodossa.
- Rakennuksen suunnitelmamalli ja toteumamalli saatetaan rakentamislupaa käsiteltäessä yhdenmukaiseen kansalliseen tietovarantoon.
- Konekielisesti luettavissa oleva käyttö- ja huolto-ohje tehdään uusille rakennuksille ja luvanvaraisessa korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa kohteena olevaa toimenpidealuetta koskien.
Kaavoitukseen liittyviä muutoksia
- Maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava laaditaan jatkossa tietomallimuotoisina.
- Kaava ja tieto kaavan etenemisen vaiheista saatetaan yhdenmukaiseen kansalliseen tietovarantoon.
- Mahdollistetaan vanhojen kaava-aineistojen saattaminen tietojärjestelmään.