Siirry sisältöön

Asuntoja on viime vuodet rakennettu kerrostaloihin suurimmille kaupunkiseuduille, selviää tuoreesta Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta alueidenkäytön vuosikatsauksesta. Täydennysrakentaminen on suuntautunut etenkin 1980-luvun asuinalueille.

Ilmakuva kaupungista. Etualalla näkyy kolme korkeaa rakennusta ja yksi, jota vasta rakennetaan. Taustalla on liikennettä, nostokurki, kaupunkimaisemaa ja auringonlasku.
Helsingissä on viime vuosina rakennettu korkeita asuintaloja muun muassa Kalasataman alueelle. Kuva: Artem – stock.adobe.com

Uusien asuntojen rakentaminen on viime vuodet keskittynyt yhä enemmän suurimpien kaupunkiseutujen asemakaava-alueille ja kerrostaloasuntoihin. Vuosina 2020–2023 valmistuneista rakennuksista melkein 80 prosenttia sijaitsee asemakaava-alueella ja niistä noin 75 prosenttia kerrostaloissa.

Hieman yli 40 prosenttia asemakaava-alueiden uusista asunnoista rakennettiin alueille, joilla ennestään olevien rakennusten yleisin rakennusvuosikymmen on 2000-luku tai vanhempi. Kyse on tällöin vanhan asuinalueen täydennysrakentamisesta, jota viime vuosina on tehty erityisesti 1980-luvun ja myös 1960-luvun asuinalueilla.

Tiedot selviävät Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta Alueidenkäytön vuosikatsauksesta 2023(siirryt toiseen palveluun). Katsauksen vaihtuva teemaosio käsittelee uusien asuntojen sijoittumista suhteessa asemakaava-alueeseen ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Myös vuosittain seurattavat indikaattorit on päviitetty tuoreimmilla tiedoilla, jotka aineistostakohtaisesti koskevat joko vuotta 2023 tai 2022.

Tämä on tiivistelmä uutisesta, joka on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen syke.fi-palvelussa 5.4.2024.

Lisää aiheesta