Keski-Suomessa sijaitseva Jämsän kaupunki on viime vuoden aikana kehittänyt yhdessä yrityskumppaninsa Ubigu Oy:n kanssa selain- ja tietomallipohjaisen kaavatuotannon ja yleisen paikkatietohallinnan ohjelmistoa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) kumppanitestaajana. Tämä kumppanitestaushanke on luonteva jatkumo Jämsän kaupungin ja Ubigun vuonna 2020 alkaneelle yhteistyölle, jossa tehtiin kokonaisarkkitehtuuriselvitys ja kartoitettiin alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen luvituksen prosesseja Ryhti-järjestelmän tulevaa käyttöönottoa silmällä pitäen.
Jo tehdyn kehitystyön pohjalle käynnistetty kumppanitestaushanke oli luonteva askel kohti kaupungin kaavoitustietojen digitalisaatiota. Vaikka työ oli jo aloitettu, kumppanitestaushankkeelle saadun rahoituksen ansiosta rattaat saatiin kunnolla pyörimään. Siirtyminen CAD-suunnitteluympäristöstä tietomallipohjaiseen kaavoitukseen tuo mukanaan muutoksia kaavoittajien päivittäiseen työnkuvaan.
– Tietomallipohjaisuus tuo älykkyyttä kaavoihin. Niin työskentelytapa kuin tiedon tuottamisenkin tapa tulevat muuttumaan, Jämsän kaupungin maankäyttöinsinööri Rainer Nyholm kertoo.
Kaavojen tietomallipohjaisuus mahdollistaa niiden koneluettavuuden, mikä avaa uusia mahdollisuuksia kaavatiedon hyödyntämiseen tulevaisuudessa yhä laajemmin.
– Tietomallipohjainen kaavatieto tulee helpottamaan tiedon jakamista ja yhteistyötä kaavatietoa hyödyntävien tahojen välillä. Lisäksi tietomallimuotoisuus avaa tulevaisuudessa mahdollisuuden tehdä muun muassa erilaisia analyysejä kaavatiedon pohjalta, toteaa Ubigu Oy:n digijohtaja Marko Kauppi.
Kohti älykkäämpää tietoa ja sujuvampaa tiedonhallintaa
Ryhti-järjestelmän mukanaan tuomat uudistukset tekevät tiedosta älykkäämpää ja helpommin saavutettavaa, mutta kuten usein uudistusten yhteydessä, työtapojen muutokset voivat herättää kysymyksiä ja huoliakin. Myös Jämsän kumppanitestaushankkeen aikana on peräänkuulutettu pyrkimystä siihen, ettei asiantuntijoiden työskentely vaikeutuisi Ryhti-järjestelmän käyttöönoton myötä.
– Vaikka edessä on isoja uudistuksia, kaavoittajan työn ei tulisi vaikeutua. Päinvastoin: pitkällä aikavälillä työn pitäisi helpottua. Tämä on kuitenkin pitkä prosessi ja vaatii kehitystyötä, Rainer Nyholm toteaa.
– Kun manuaalinen työ vähenee, jää enemmän tilaa ajattelulle ja varsinaiselle suunnittelutyölle, mikä parantaa työn laatua pitkällä tähtäimellä, Marko Kauppi jatkaa.
Ryhti-tietojärjestelmän ja tietomallimuotoisuuteen siirtymisen tuomia hyötyjä ovat muun muassa se, että keskitetysti kerätty tieto on helposti eri osapuolten käytettävissä ilman tarvetta etsiä sitä useista eri lähteistä tai kuormittaa kunnan työntekijöitä tietojen lähettämisessä. Marko Kauppi kuvaakin Ryhdin toimivan ”yhden luukun periaatteella”.
– Kunnan tehtäväksi tulee toimittaa kaavoitustiedot yhteen paikkaan, mistä muut tahot voivat niitä hyödyntää. Jatkossa esimerkiksi verottaja ja Maanmittauslaitos voivat lukea tietoja suoraan Ryhti-järjestelmästä, ilman että kunnat joutuvat toimimaan tiedon välittäjinä, Kauppi selventää.
– Tällä hetkellä tiedot ovat hajallaan ja tallennettu moniin eri paikkoihin. Ryhti-järjestelmä helpottaa tiedonhallintaa, sillä jatkossa tarvittavat tiedot voi löytää yhdestä keskitetystä paikasta, Rainer Nyholm täydentää.
Uuden aikakauden kynnyksellä
Myös Jämsän kumppanitestaushankkeen kautta kehitettävä ohjelmisto tulee olemaan muidenkin kuntien ja kaupunkien käytettävissä, ja se onkin Rainer Nyholmin mukaan herättänyt jo kiinnostusta naapurikunnissa. Hankkeen kautta saadut kokemukset ovat avuksi myös itse Ryhti-järjestelmän kehittämisessä, sillä tieto liikkuu molempiin suuntiin. Myös varsinainen testausprojekti on sujunut hyvässä yhteistyössä ja tarjonnut mukana oleville arvokkaita oppeja.
– Kaavoittajan näkökulmasta olen hankkeen aikana oppinut ymmärtämään entistä paremmin, mitä tietomallipohjainen kaavoitus voi tulevaisuudessa mahdollistaa, Rainer Nyholm kertoo.
Siirryttäessä CAD-pohjaisesta kaavoituksesta tietomallipohjaiseen, myös käytetty terminologia muuttuu väistämättä.
– Tietomalleihin liittyvä kieli ja terminologia ovat murrosvaiheessa. On mielenkiintoista nähdä, vakiintuvatko nykyiset termit myös tulevaisuuden käyttöön vai syntyykö tietomallimuotoisen kaavoituksen ympärille kokonaan uusi sanasto. Tällä on vaikutusta myös ohjelmistoihin, sillä niissä käytetyn kielen tulee olla yhtenäistä, Marko Kauppi pohtii.
Sekä Nyholm että Kauppi ovat yksimielisiä siitä, että kumppanitestaushankkeeseen osallistuminen on ollut mielenkiintoista ja tarjonnut uusia näkemyksiä.
– Elämme juuri nyt erittäin mielenkiintoisia aikoja. Uskon vakaasti, että saamme luotua hankkeen aikana erinomaisen sovelluksen, Rainer Nyholm toteaa.
– Olemme todella uuden äärellä, myös lainsäädännön näkökulmasta katsottuna. Muutokset tulevat koskettamaan jokaista Suomen kuntaa, joten kaikki ovat yhtä lailla uuden asian edessä. Koko prosessi on jatkuvaa oppimista, Marko Kauppi summaa kumppanitestaajien tunnelmia.
Tutustu Ryhdin tekijöihin
Artikkeli on osa Ryhdin tekijät -haastattelusarjaa, jossa nostetaan esille tekijöitä ja hankkeita, jotka vaikuttavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämiseen.