Siirry sisältöön

Maanmittauslaitos mukautuu uuden rakennetun ympäristön tietojärjestelmän, Ryhdin, mukanaan tuomiin muutoksiin. Kehitystyö tuo mukanaan muutoksia laitoksen prosesseihin ja palveluihin. Samalla se avaa uusia mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen. Muutokset tulevat näkymään myös Maanmittauslaitoksen sidosryhmille, kuten kiinteistöalalla toimiville tahoille.

Maanmittauslaitos (MML) kehittää omia tietojärjestelmiään sekä prosessejaan Ryhti-järjestelmän kanssa yhteensopiviksi. Rakennustietojen ylläpito siirtyy Ryhtiin ja alueidenkäytön suunnittelun tiedot tulevat uutena tietoaineistona saataville Ryhdistä. Näillä muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia MML:n peruspaikkatietojen ja kiinteistötietojen ylläpitoon.

”Ryhti-järjestelmä tuo mukanaan isoja muutoksia prosesseihimme, mutta samalla se avaa uusia mahdollisuuksia. Tietopalvelumme tulevat muuttumaan, kun rakennusten tiedot saadaan Ryhdin kautta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osa palveluistamme voidaan lakkauttaa, koska jatkossa asiakkaat saavat palvelun suoraan Ryhti-järjestelmästä”, kertoo MML:n tietopalveluiden palvelupäällikkö Teija Tarvainen.

Yhteistyö Suomen ympäristökeskuksen kanssa on ollut onnistunutta

Ryhti-järjestelmän aiheuttamat muutostarpeet Maanmittauslaitoksen järjestelmiin ja palveluihin ovat laajuutensa vuoksi haastava kokonaisuus. Yksi suurimmista haasteista on ollut aikataulujen yhteensovittaminen Ryhdin kanssa, sillä uuden järjestelmän rakentamiseen liittyy aina yllätyksiä. Sujuva yhteistyö Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Ryhti-tiimin kanssa on helpottanut kokonaisuuden hallintaa.

”Yhteistyö Syken kanssa on toiminut erittäin hyvin. Olemme saaneet tietoa tulevista palveluista ja muutoksista, mikä on mahdollistanut muutosten suunnittelun meillä. Yhteistyö on antanut meille myös mahdollisuuden vaikuttaa Ryhti-järjestelmän tarjoamiin tietopalveluihin”, toteaa MML:n johtava asiantuntija Kaisu Harju.

MML:n toimintaan kohdistuu siis merkittäviä vaikutuksia Ryhti-kehitystyön myötä.

”Kun saamme jatkossa laajemmat tiedot Ryhti-järjestelmän kautta, voimme suunnata aikaisempaa enemmän resursseja esimerkiksi omien aineistojemme laadunparannukseen. Uskomme, että tämä tulee näkymään myös asiakkaillemme parempina palveluina ja tietoaineistoina”, MML:n johtava asiantuntija Jaakko Uusitalo sanoo.

Tarvainen näkee, että MML:n asiakaskunta hyötyy pitkällä aikavälillä Ryhti-järjestelmästä.

”Suunnitelmatietoja on jo pitkään kaivattu valtakunnallisesti digitaalisessa muodossa. Lisäksi tavoitteena on huoneistotietojärjestelmän (HTJ) ja Ryhti-tietojärjestelmän rakennustietojen linkittäminen, mikä mahdollistaa jatkossa tietojen yhteiskäytön”, hän selittää.

Ryhti-järjestelmään liittyvä kehitystyö vaikuttaa siis myös MML:n sidosryhmiin, kuten kuntiin, valtion organisaatioihin, viranomaisiin sekä kaupallisiin toimijoihin, jotka tarvitsevat työssään rakennetun ympäristön tietoja.

Kehitystyö on pitkä prosessi, joka vaatii yhteistyötä

Yhteentoimivuuden kehittäminen Ryhti-järjestelmän kanssa on ollut pitkä prosessi, joka on vaatinut sekä omia kehittäjiä että konsulttien apua organisaation ulkopuolelta. Työn taustalla on siis monipuolista osaamista ja yhteistyötä.

Vaikka kehitystyö on vielä kesken, Ryhti-järjestelmän merkitys on jo nyt huomattava. MML näkee Ryhdin kansallisena perusrekisterinä, joka mahdollistaa tietojen saatavuuden eri toimijoille.

”Ryhti-järjestelmän tietosisältö ja palvelut ovat todella keskeisiä, kun tarkastellaan kunnissa syntyvän rakennetun ympäristön tietojen välittymistä tietojen hyödyntäjille. Tiedon tuottajien ja käyttäjien yhteistyö on tässä erityisen tärkeää”, Uusitalo alleviivaa.