Syksy on käynnistynyt vauhdikkaasti rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) teknisen toteutuksen tiimissä. Kehitystyö etenee rinnakkain ja päällekkäin eri sektoreissa, kun tiedonvaihdon mahdollistavia rajapintoja sorvataan lähemmäksi lopullista muotoaan. Yhteisenä tähtäimenä on vuodenvaihde, jolloin tietojärjestelmän tallennusrajapinnat otetaan käyttöön.
Solitan sovellusarkkitehti Max Mäkisalo ja Sitowisen johtava asiantuntija, Ryhti-projektissa rakennustietovarannon määrittelystä vastaava Janne Borg kertoivat uusimmat kuulumiset teknisen toteutuksen tiimistä.
”Vuodenvaihteessa meidän tulee kyetä vastaanottamaan tietoja Ryhti-järjestelmään, ja siihen liittyy paljon valmistelutoimenpiteitä ja testausta. Samaan aikaan pöydällä on myös tietoturva-auditointiin kuuluvat asiat”, kertoo Mäkisalo.
”Pientä paineen tunnetta on havaittavissa, mutta keskittymällä oikeisiin asioihin saamme aikataulutavoitteiden mukaisesti ensimmäisen version aikaiseksi”, summaa Borg tunnelmia.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän teknisestä toteutuksesta vastaa Suomen ympäristökeskuksen ohjauksessa Solitan, Sitowisen ja Ubigun muodostama kolmen yrityksen ryhmittymä, joka on hitsautunut saumattomasti yhteen. Hyvin sujuneen yhteistyön ainesosia ovat avoimuus, aktiivinen viestintä ja rautainen projektinhallinta.
”Tuntuu kuin olisimme yhtä perhettä”, sanoo Mäkisalo.
Rajapintakuvauksia tarkennetaan
Syksyn työlistan kärkipäässä on rajapintakuvauksien ja siihen liittyvän dokumentaation päivittäminen. Kesäkuussa GitHub-palvelussa julkaistiin ensimmäiset kehitysversiot kuvauksista, jotka kertovat tietojärjestelmän eri rajapintojen toteutustavasta. Ne auttavat myös ymmärtämään, miten rajapinta toimii ja rakentamaan kytkentöjä järjestelmien välille.
Kuntien ja yritysten järjestelmätoimittajat ovat kommentoineet kuvauksia ahkerasti. Havaintoja(siirryt toiseen palveluun) on tullut sekä selkeistä kehityskohteista rajapintakuvauksissa että pienemmistä yksityiskohdista, kuten kirjoitusvirheistä. Open API -kuvaukset eli avointen ohjelmistorajapintojen kuvaukset eivät myöskään ole olleet kaikille lukijoille tuttuja, minkä vuoksi osa yksityiskohdista on jäänyt löytämättä.
Lisäksi järjestelmätoimittajien tapaamisessa toivottiin yleistä ohjeistusta rajapinnan käytöstä ja todentamisesta sekä esimerkkejä ja esimerkkisanomia tietyistä hankalimmista käyttötapauksista, kuten kerrostaloista, joissa on useita huoneistoja.
”Palautteesta on todella paljon hyötyä meille ja se tulee vaikuttamaan muun muassa siihen, mitä kerromme rajapinnoista. Jos huomaamme, että jokin asia pitää selkeästi kuvata tarkemmin tai dokumentaatiota pitää lisätä, niin otamme asian työjonoon”, kertoo Mäkisalo.
Lisää kysymyksiä ja kommentteja on odotettavissa, kun kuntien, yritysten ja muiden organisaatioiden järjestelmätoimittajat alkavat syvällisemmin tekemään integraatioita rajapintoihin ja käyttämään niitä.
”Tärkeää on, että kumppanitestaajat pääsevät hyvin nopeasti koekäyttämään rajapintoja, jotta niitä voidaan sorvata lähemmäksi lopullista muotoaan”, sanoo Borg.
Muutostietojen saaminen helpottuu
Syys-lokakuun vaihteessa julkaistaan ensimmäisiä näkyviä osia tietojärjestelmästä, kun kaavatietojen validointirajapinnasta tulee beta- eli testiversio käyttöön. Kuka tahansa voi kokeilla palvelua, jolla järjestelmään saapuvat, tietomallimuodossa olevat kaavatiedot validoidaan eli tarkistetaan. Kaavojen tekijät voivat siis testata, miten heidän tuottamansa aineisto sopii järjestelmään.
Toinen tärkeä virstanpylväs on rakennus- ja huoneistotietojen lataus väestötietojärjestelmästä Ryhti-järjestelmään. Ensimmäisessä vaiheessa tiedot ladataan massalatauksena Ryhdin tietokantaan, ja jatkossa samoja tietoja päivitetään tarvittaessa väestötietojärjestelmän muutosrajapinnan kautta. Tiedot julkaistaan Ryhdin tiedonluovutusrajapintojen kautta eri sidosryhmille. Borgin mukaan rakennus- ja huoneistotietojen tiedonluovutusrajapintojen suunnittelu on jo käynnissä, ja se tulee olemaan myös ensimmäisiä käyttöön tulevia palveluja. Muun muassa verottaja on kärkijoukoissa ottamassa Ryhdin tarjoamia tietoja käyttöönsä.
”Verottajan haasteena on, että he eivät nykyisten tiedonluovutusrajapintojen avulla saa riittävän hyvin ja helposti selville, mikä on muuttunut esimerkiksi väestötietojärjestelmän rakennustiedoissa. Ryhti tulee tarjoamaan selkeän tiedon muutoksista, ja näin esimerkiksi verottajalla on mahdollisuus hioa omia prosessejaan ja saada selville haluamansa tiedot yksinkertaisemmin ja pienemmällä työllä”, sanoo Borg.
