Tietomallit ja ja rakentamisen luvitus
Rakentamisen lupaprosessissa muodostuvan tiedon tulee olla yhtenäisessä muodossa, kun se toimitetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Osana yhteentoimivuustyötä on määritelty valtakunnalliset tietomallit, joiden mukaisesti tieto tuotetaan. Tietomallit ovat tapa kuvata tiedon rakennetta ja sisältöjä.
Valtakunnallisten tietomallien rakenne ja tietosisältö ovat yhteisesti sovittuja. Jo nyt kunnissa tuotetaan tietomallimuotoista lupa-aineistoa, joten muutos ei ole suuri. Yhteentoimivalla tietomallimuodolla ja käsitteillä varmistetaan, että tiedon siirto kuntien tietojärjestelmien ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän välillä toimii.
Kunnalla pitää olla sähköinen järjestelmä, esimerkiksi kuntarekisteri, josta rakentamislupatiedot voidaan toimittaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään rajapinnan avulla. Kunta valitsee missä muodossa tiedot otetaan vastaan luvan hakijalta. Kunnan tehtävänä on kuitenkin toimittaa lupapäätökset, rakennussuunnitelmat ja rakennusten tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmään valtakunnallisessa tietomallimuodossa.
Tietomallit, joita rakennetun ympäristön yhteentoimivuustyössä kehitetään, kertovat tiedon yhteisen rakenteen ja sisällöt. Näin tarkoitettuna tietomalli ei ole sama asia kuin rakennuksen tietomalli eli kolmiulotteinen BIM-malli, joka voi olla esimerkiksi IFC-muodossa.
Ohjelmia kehitetään niin, että ne vastaavat muuttuneisiin vaatimuuksiin
Avainasemassa kuntien teknisten edellytysten varmistamiseksi ovat kuntien järjestelmätoimittajat, joiden ohjelmia kunnissa on käytössä. Kunnat päättävät uuden järjestelmäversion hankinnasta itsenäisesti oman harkinnan mukaisesti. Hankinnan aikatauluun vaikuttavat myös toimittajan teknisen toteutuksen ja käyttöönoton aikataulu.
Yhteentoimivasta tiedosta on monia hyötyjä
Yhteentoimiva, ajantasainen tieto mahdollistaa paremman ja tehokkaamman suunnittelun, tiedon käsittelyn ja tiedon jakamisen. Erityisesti viranomaiset tarvitsevat rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä saatavaa tietoa päätöksenteon, eri prosessien, suunnitelmien ja selvitysten tueksi.
Jatkossa rakennustietoja ei tarvitse toimittaa moniin eri paikkoihin. Valtakunnallisten rakennustietojen yllläpitäminen helpottuu, ja samalla tiedon jakamisen tietoturva ja tietosuoja paranee.
Entistä yhtenäisemmin saatavilla olevat tiedot toimivat hyvänä pohjana myös uusille palveluille ja liiketoiminnalle. Tietopalvelua voivat hyödyntää myös maan- ja rakennusten omistajat, rakentajat, yritykset ja kuntalaiset.
Hyödyt rakennusvalvonnassa
Rakennusvalvonnan parissa työskentelevien manuaalinen tiedonkäsittely vähenee, kun tiedot saadaan koottua ja toimitettua nopeammin. Rakennuslupakäsittely nopeutuu, koska IFC-mallit tuovat automatisointimahdollisuuksia. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää hyödyntäen voidaan myös tutustua muiden kuntien lupa-aineistoihin ja saada näin tukea omassa kunnassa tehtäviin päätöksiin.
Hyödyt rakentamisessa
IFC-muotoiset rakennussuunnitelmat mahdollistavat rakennusten havainnollisen tarkastelun 3D-mallinnuksen avulla. IFC-mallien avulla voidaan säästää aikaa rakennushankkeen eri työvaiheiden aikatauluttamisessa ja yhteensovittamisessa, kun esimerkiksi haalausreitit ja asennusjärjestykset voidaan suunnitella etukäteen. IFC-mallien avulla kustannusten sekä lisä- ja muutostöiden hallinta on helpompaa.
Tietomallit ja soveltamisprofiilit
Rakentamisen lupien yhteentoimivat tiedot on määritelty rakentamisen lupapäätösten tietomallissa. Jokaiselle lupatyypille on määritetty oma soveltamisprofiilinsa. Niistä näkee, mitä tietoja toimitetaan lupien yhteydessä.
Tutustu myös
Kohti automaattisia prosesseja rakennusvalvonnassa
23 kunnan yhteisessä RAVA3pro-hankkeessa kehitetään rakennusvalvonnan sähköistä lupaprosessia ja prosessien automatisointia.