Siirry sisältöön

Rakennetun ympäristön digipäivä järjestettiin 12. joulukuuta 2024 Helsingissä, Maria 01 -kampuksella. Tapahtuma kokosi yhteen yritykset, kuntakentän ja valtionhallinnon keskustelemaan muun muassa datataloudesta ja tekoälystä sekä niiden vaikutuksista suunnittelijan työhön.

Ihmisiä istumassa ja kuuntelemassa puhujaa.
Digipäivän aikana kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja ja paneelikeskusteluja, jotka tarjosivat syvällisiä näkemyksiä ja konkreettisia esimerkkejä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisestä rakennetussa ympäristössä.

EU-regulaation mahdollisuudet

Aamupäivän teemana oli EU-regulaation mahdollisuudet digitalisaation ja liiketoiminnan vauhdittajana. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski avasi tilaisuuden tervetuliaispuheellaan.

Ensimmäisenä puhujana Tommi Arola, Rakennustietosäätiön tutkimusjohtaja, käsitteli kiinteistö- ja rakennusalan (KIRA) EU-digiregulaation päivityksiä ja niiden tärkeyttä. Hän painotti, että EU:n digialoitteet tarjoavat uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja kestävälle kehitykselle rakennusalalla. Arola korosti, että keskeinen kysymys on, miten KIRA-alan data saadaan yhteen paikkaan, jotta sitä voidaan hyödyntää suurteholaskennan ja tekoälyn kautta. Vaikka ratkaisua ei ole vielä löydetty, suuntia on olemassa ja askelia on jo otettu, kuten Ryhti-hankkeessa.

Antti ”Jogi” Poikola, Data Spaces Alliance Finlandin puheenjohtaja, jatkoi esityksellään data-avaruuksien etenemisestä Suomessa ja maailmalla. Hän esitteli data-avaruuksien merkitystä ja niiden hyödyntämistä valmistavassa teollisuudessa. Poikola muistutti, että tekoäly tarvitsee dataa, mutta data ei tarvitse tekoälyä, ja esitteli jättidatan ja pikkudatan eroavaisuuksia ja niiden käyttöä.

Jussi Virnala, Metroc Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, käsitteli avoimen datan ja teknologian tarjoamia etuja. Hän esitteli, kuinka avoin data voi luoda liiketoimintamahdollisuuksia, parantaa palveluiden suunnittelua ja lisätä läpinäkyvyyttä. Virnala toi esille myös Metrocin tekoälyteknologian, joka analysoi kiinteistöjä, rakennuksia, uutisia ja julkisia hankintoja. Hän totesi, että Ryhti-hankkeen kehitys on heidän näkökulmastaan erittäin myönteistä.

Jenna-Riia Oldenburg, Sitowisen vanhempi asiantuntija, käsitteli datan ekosysteemien johtajuutta ja konkreettisia käyttötapauksia. Hän korosti, että datan ekosysteemit ovat välttämättömiä älykkään rakennetun ympäristön mahdollistamiseksi. Oldenburg painotti, että datan yhteensopivuus ja laatu liittyvät kiinteästi sen käyttötapauksiin, ja että ekosysteemin kehittäminen vaatii yhteistyötä ja johtajuutta. Hän totesi, että Ryhti-hanke on hieno esimerkki siitä, että on mahdollista saada yhdenmukaista dataa, joka hyödyttää kaikkia.

Lars Albäck Vison Oy:stä esitteli tavoitteet KIRA-alan yhteiselle dataekosysteemille. Vakioitu Tilannekuva -hankkeen ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen. Toisessa vaiheessa pyritään laajentamaan yhteisöä sekä luomaan tilannekuvajohtamisen dataekosysteemi KIRAHubin alaekosysteemiksi. Painopistealueita ovat tietopohja, datakatalogi, data rule book -sääntökirja, johtaminen, integroidut mallit ja tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet. Albäck totesi leikkimielisesti, että ”tekoäly näkee nälkää”, ja että tarvitsemme paremman, vakioidun datapohjan hyödyntääksemme tekoälyä tehokkaasti. Rahoitusta yhteisön toiminnalle haetaan jäsenmaksuilla sekä mahdollisilta rahoittajilta kuten RAKLI, SITRA ja RT.Aamupäivän päätteeksi kaikki puhujat osallistuivat paneelikeskusteluun, jossa syvennyttiin aamun aiheisiin ja vastattiin yleisön kysymyksiin.

Tekoälyn hyödyt rakennetussa ympäristössä

Iltapäivän teemana oli tekoäly ja sen hyödyt rakennetussa ympäristössä. Iida Lähdemäki, AI Finlandin operatiivinen johtaja, avasi iltapäivän käsittelemällä tekoälyn mahdollisuuksia ja nykytilaa suomalaisissa yrityksissä. Hän painotti, että tekoäly voi toimia merkittävänä kasvun ajurina yrityksille, erityisesti tuote- ja palveluinnovaatioiden kautta.

Mika Aho, Data Design Oy:n toimitusjohtaja, jatkoi esityksellään tekoälykehityksen kiihdyttämisestä KIRA-alalla. Hän esitteli KIRAHubin tekoälykiihdyttämön, joka auttaa yrityksiä hyödyntämään tekoälyä liiketoiminnassaan. Hän toi esille, että tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi ennustaa kiinteistöjen arvoa ja optimoida toimitilojen vuokria.

Visa Linkiö, YIT:n tekoälyvetäjä, käsitteli tekoälyn mahdollisuuksia ja yhteisiä esteitä rakennusalalla. Hän totesi, että perinteistä tekoälyä ei ole juurikaan käytetty rakennusalalla, koska datan laatu on ollut heikko ja hankkeet monimutkaisia. Hän korosti, että generatiivinen tekoäly demokratisoi tekoälyn ja tekee sen käytöstä helpompaa ja laajempaa.

Leo Salomaa, Make a BIM -yrityksen perustaja, esitteli, kuinka tekoälyä voidaan hyödyntää rakennusmallien luomisessa. Make a BIM -sovellus nopeuttaa toimintaa, tekee siitä tehokkaampaa ja edullisempaa, samalla tarjoten joustavat kustannukset tarpeen mukaan. Sovellus hyödyntää tekoälyä, joka tuottaa digitaalisia IFC-malleja (industry foundation classes) valmiiden kohteiden pääpiirustuksista rakennusvalvonnan arkistosta.

Pieti Marjavaara, A-Insinöörien innovaatiojohtaja, esitteli tekoälypelikirjan ja tekoälyn mahdollisuudet rakennusalalla. Hän kertoi A-Insinöörien tekoälymatkasta ja korosti, että tekoälypelikirja kokoaa yhteen periaatteet ja käytännöt tekoälyn soveltamiseksi KIRA-alalla Suomessa. Pelikirjan tavoitteena on varmistaa, että tekoälyn kehittäminen ja soveltaminen tapahtuu luotettavasti ja vastuullisesti.

Iltapäivän lopuksi puhujat kokoontuivat paneelikeskusteluun, jossa käsiteltiin iltapäivän teemoja ja vastattiin yleisön esittämiin kysymyksiin. Päivän päätteeksi Juhana Rautiainen, ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö, ja Päivi Malmi, Suomen ympäristökeskuksen hankepäällikkö, esittelivät Ryhti-hankkeen vuoden 2024 saavutuksia ja tulevaisuuden näkymiä.

Digipäivä tarjosi verkostoitumista ja ajatustenvaihtoa

Rakennetun ympäristön digipäivä tarjosi kattavan katsauksen digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämiseen rakennetussa ympäristössä. Päivän aikana kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä ja konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka digitalisaatio ja tekoäly voivat parantaa suunnittelua, lisätä läpinäkyvyyttä ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tapahtuma tarjosi myös erinomaisen tilaisuuden verkostoitumiseen ja ajatusten vaihtoon alan toimijoiden kesken.

Tallenne ja esitysmateriaalit digipäivästä ovat katsottavissa tapahtuman sivulla ryhti.syke.fi/digipaiva.