Siirry sisältöön

Kaksi kolmasosaa Suomen kunnista on jo ryhtynyt toimiin valmistautuakseen uuden lakivelvoitteisen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) käyttöönottoon, kertoo DigiFinlandin ympäristöministeriön toimeksiannosta tekemä tuore kuntaselvitys. Tuloksista on kuitenkin havaittavissa merkittäviä eroja kuntien mielipiteissä, resursseissa ja valmiuksissa. Yli 90 prosenttia kunnista vastasi kyselyyn.

Kolme henkilöä keskustelee aineistojen äärellä.
Asukasluvultaan suuret kaupungit olivat tyypillisesti pidemmällä digitaalisessa muutoksessa. Ne näkivät Ryhti-järjestelmän luontevana jatkumona digitaaliselle kehitykselle. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 269 kuntaa.

Kuntien tulee ottaa käyttöön lakivelvoitteinen Ryhti-järjestelmä ja kansalliset tietomallit vuoteen 2029 mennessä. Ryhti on Suomen ympäristökeskuksen (Syke) toteuttama ja ylläpitämä tietojärjestelmä, joka kokoaa kuntien ja valtion viranomaisten käyttämiä tietoja kaavoituksesta ja rakennusluvituksesta. Sen tavoitteena on yhtenäistää tietoa, helpottaa tiedon saatavuutta, vähentää manuaalista tiedon käsittelyä ja selkeyttää valtakunnallista rakennetun ympäristön tiedonhallintaa.

DigiFinlandin toteuttaman kuntakyselyn perusteella kaksi kolmasosaa kunnista on tehnyt toimia edistääkseen Ryhti-järjestelmän käyttöönottoa. Yleisimmät toimet olivat yhteydenpito omiin järjestelmätoimittajiin, tutustuminen kansallisiin kaavoituksen ja rakennusluvituksen tietomalleihin, tiedon jakaminen muutoksesta kunnan johdolle ja päättäjille, osallistuminen koulutuksiin sekä toimenpidesuunnitelman tekeminen järjestelmän käyttöönottamiseksi.

Kyselyssä havaittiin eroja asukasluvultaan suurten ja pienten kuntien vastauksissa

Kyselyyn vastasi 269 kuntaa, ja avoimiin kysymyksiin tuli yli 2 500 vapaamuotoista kommenttia. Ryhti-järjestelmän käyttöönotto ja siihen liittyvä kansallinen kehittäminen koettiin kunnissa kohtuullisen hyödylliseksi: hyödyllisyyden keskiarvo oli 3,2 (asteikolla 1–5).

”Lakivelvoitteisen tietojärjestelmän käyttöönotossa oli vastausten perusteella havaittavissa ristiriitaisuutta. Osa kunnista näki Ryhti-järjestelmän ja siihen liittyvät muutokset kannatettavana asiana, joka tehostaa toimintaa ja parantaa palveluita kuntalaisille. Osa kunnista taas koki muutoksen ylhäältä saneltuna pakkona, joka ei huomioi paikallisia olosuhteita. Ryhti-järjestelmän käyttöönottoon liittyvä muutos näyttäytyy jatkumona valtionhallinnon ja kuntien väliselle kompleksiselle suhteelle”, kertoo selvityksen toteutuksesta vastannut DigiFinlandin asiantuntija ja väitöskirjatutkija Jarmo Pulkkinen.

Asukasluvultaan suuret kaupungit olivat tyypillisesti pidemmällä digitaalisessa muutoksessa ja näkivät Ryhti-järjestelmän luontevana jatkumona digitaaliselle kehitykselle. Asukasluvultaan pienemmissä kunnissa puolestaan korostuivat konkreettiset haasteet, kuten nykyisten tietojärjestelmien ja digitaalisten aineistojen saatavuus, laatu ja yhteentoimivuus.

”Tietojärjestelmän käyttöönotto on monelle kunnalle monitahoinen haaste, jossa lakivelvoitteet kohtaavat paikalliset realiteetit. Kuntien väliset erot resursseissa ja valmiuksissa ovat suuria”, Pulkkinen arvioi.

Kuntien haasteet liittyvät Pulkkisen mukaan erityisesti niukkoihin aika-, henkilöstö- ja osaamisresursseihin sekä taloudellisiin resursseihin.

Selvityksestä käy ilmi, että teknisen toimialan kansallinen digitalisaation yhteiskehittäminen luo kuntien mielestä haasteiden lisäksi uusia yhteistyön mahdollisuuksia. Digitalisaatioon suhtauduttiin pääosin positiivisesti kuntaorganisaatioiden kaikilla tasoilla.

Tärkeimmiksi hyödyiksi Ryhti-järjestelmään liittyen nähtiin yhteiskunnan kannalta tärkeiden tietojen yhtenäistäminen ja laadun parantaminen. Kunnat kokivat ylikunnallisen yhteistyön todella tärkeänä, ja sitä toivottiin lisää. Ryhti-järjestelmään kytkeytyvien muutosten myötä kuntien sisäisten prosessien ja työntekijöiden digitaalisten valmiuksien katsottiin myös paranevan. Myös kuntalaisten ja yritysten palveluiden kehittäminen koettiin tärkeäksi tavoitteeksi.

”Kuntakyselyn tulokset antavat arvokasta tietoa ministeriölle, miten kehitetään kunnille suunnattuja rakennetun ympäristön lainsäädännön digiuudistusten tukitoimia, kuten tulevia avustushakuja”, kertoo erityisasiantuntija Jemina Suikki ympäristöministeriöstä.

Kyselyn suunnitteluun osallistuivat ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja Kuntaliiton asiantuntijat. Seuraava Ryhti-hankkeen kuntakysely toteutetaan syksyllä 2025.

Lisätietoja

Jarmo Pulkkinen

Asiantuntija, väitöskirjatutkija (HTM), DigiFinland Oy

jarmo.pulkkinen@digifinland.fi

050 597 3069