Seinäjoen kaupunki on ottanut aktiivisen roolin rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) kehittämisessä. Yhdessä ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja muiden kuntien kanssa kaupunki pyrkii varmistamaan tiedon tehokkaan liikkumisen eri järjestelmien välillä.
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat kutsuneet kuntia ja maakuntien liittoja mukaan Ryhti-kumppanitestaukseen. Testauksessa kehitetään yhdessä rakennetun ympäristön tietojärjestelmää, joka kokoaa yhteen rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnallisesti. Testausten tarkoituksena on varmistaa, että tieto liikkuu oikeita aineistoja ja järjestelmiä käyttäen. Kumppanitestausvaihe on parhaillaan käynnissä ja kestää kevättalveen 2025 saakka.
Mukana kumppanitestaajina olevat kunnat vastaavat hankkeista, ja kehittämis- ja taustatyö tehdään yhdessä järjestelmätoimittajien kanssa. Kumppanitestaukseen osallistuvat kunnat ovat ensimmäisiä, jotka ottavat käyttöön uudet tiedon rakenteet ja toimittavat tietoa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Seinäjoen kaupunki on lähtenyt yhdeksi Ryhti-kumppanitestaajaksi yhteistyössä Porvoon ja Forssan kanssa. Järjestelmätoimittajan roolissa tässä testauksessa toimii Bentley Systems Finland Oy. Kumppanitestaushankkeen tavoitteena on saada toteutettua Bentleyn kaavasuunnittelusovellukseen kansallisen kaavatietomallin mukaiset toiminnot sekä saada sovellus yhteensopivaksi Ryhti-järjestelmän kanssa.
Suoraviivaisuutta ja helppoutta tiedonhallintaan
Seinäjoen kaupungin paikkatietoasiantuntija Jari Vähätiiton mukaan alueella on pitkät perinteet kaavasuunnittelussa sekä vankkaa osaamista myös haasteellisempien asema- ja yleiskaavojen tuottamiseen. Eteläpohjalainen itse tekemisen asenne onkin ohjannut kaupunkia myös aktiiviseen rooliin Ryhti-kumppanitestaajana.
Seinäjoella sekä kumppanikunnissa Forssassa ja Porvoossa on jo pitkään käytetty kaavasuunnittelun tukena hyväksi havaittua Bentleyn OpenCities Map -ohjelmistoa. Parhaillaan käynnissä oleva Ryhti-kumppanitestaushanke tuleekin jatkossa hyödyttämään yhteensä 21 suomalaista kuntaa, jotka hyödyntävät omassa kaavasuunnittelutyössään samaa ohjelmistoa.
– Jatkossa tulemme tuottamaan asemakaavat kansallisen kaavatietomallin mukaisesti. Suurin muutos suunnittelukäytäntöihin tulee, kun kaavoitus tullaan toteuttamaan suoraan avoimen lähdekoodin PostgreSQL-tietokantaan tiedostopohjaisen suunnittelun sijasta, Vähätiitto kertoo.
On hienoa, että kaavasuunnittelukin saadaan entistä paremmin koneluettavaksi ja yhteensopivaksi muiden järjestelmien ja suunnittelusovellusten kanssa
Tiedostopohjaisesta suunnittelusta avoimen lähdekoodin tietokannan päälle rakennetun suunnittelusovelluksen käyttöönotosta on paljon hyötyjä, sillä datan hallinta helpottuu ja tietokannassa tietoja on myös helpompi ja vakaampi ylläpitää.
– Toiveenamme on, että järjestelmien välinen tiedonsiirto saadaan Ryhti-hankkeen kautta mahdollisimman suoraviivaiseksi. On hienoa, että kaavasuunnittelukin saadaan entistä paremmin koneluettavaksi ja yhteensopivaksi muiden järjestelmien ja suunnittelusovellusten kanssa, Vähätiitto kertaa hankkeen hyötyjä.
Yhteistyöllä kohti toimivaa järjestelmää
Seinäjoella kumppanitestauksen parissa on tähän asti työskennellyt pieni ydinryhmä, mutta yhteydenpito on ollut tiivistä myös muiden mukana olevien kuntien kanssa.
– Meillä on hyvä ja samaan suuntaan pyrkivä kolmen kunnan ja sovelluskehittäjien hankeryhmä, Vähätiitto kiittelee.
Ohjelmiston kehitys- ja määritystyövaiheessa työtä onkin hyvä tehdä pienehköllä tiimillä, mutta testaus etenee pian rajapintavaiheeseen, jolloin kumppanikunnat Porvoo ja Forssa liittyvät myös entistä tiiviimmin mukaan kehitystyöhön.
– Pian pääsemme testaamaan kaavan piirtämiseen liittyviä asioita sekä aineistojen viemistä rajapintaan, Vähätiitto kertoo testauksen tulevista vaiheista.
Kumppanitestaajien tavoitteena on toteuttaa ensimmäinen tietokantapohjainen versio uuden tietomallin mukaisesta kaavasovelluksesta hankkeen aikana. Testausprojektissa on tehty paljon työtä sekä erilaisia ristiintestauksia, jotta mahdolliset ongelmakohdat selviäisivät mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hankkeen päättyessä reilun vuoden päästä sovelluksesta on tarkoitus olla olemassa ensimmäinen, kaikkien OpenCities Map -kaavasuunnittelusovellusta käyttävien kuntien hyödynnettävissä oleva pilottiversio.
Jotta testaushankkeesta toivotut hyödyt tiedonsiirron suoraviivaistamisesta toteutuisivat, Vähätiitto peräänkuuluttaa erityisesti eri järjestelmätoimittajien halua yhteistyöhön hyvän ja toimivan järjestelmän rakentamiseksi – onhan Suomen eri kunnissa käytössä useita eri järjestelmätoimittajien ohjelmistoja.
– Toiveenani olisi, että tulevaisuudessa, kun kaavatiedot tullaan julkaisemaan koko Suomen kattavassa rakennetun ympäristön Ryhti-tietojärjestelmässä, eri suunnittelusovellukset ja rekisteri keskustelisivat mahdollisimman hyvin keskenään, Vähätiitto toivoo.
Artikkeli on osa Ryhdin tekijät -haastattelusarjaa, jossa nostetaan esille tekijöitä ja hankkeita, jotka vaikuttavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämiseen.