Varsinaissuomalainen Paimion kaupunki on ottanut vetovastuun yhdestä rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) kumppanitestaushankkeesta, joka liittyy tietomallimuotoiseen kaavoitukseen. Yhdessä Joensuun kaupungin, Tyrnävän, Asikkalan, Heinäveden ja Sulkavan kuntien sekä yritysyhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavassa hankkeessa testataan kaavatietojen vientiä Ryhti-järjestelmään. Samalla kehitetään kaavojen laatimiseen uutta työkalua, jonka avulla kaavat laaditaan suoraan Ryhti-järjestelmän edellyttämässä tietomallimuodossa.
Paimion kaupungin aktiivinen osallistuminen Ryhti-järjestelmän kehitystyöhön pohjautuu kiinnostukseen ja haluun kehittää uutta. Kaupungissa on pitkään seurattu tietomallimuotoisen kaavoituksen kehitystä ja otettu osaa siihen liittyviin kehityshankkeisiin. Tietomallimuotoinen kaava tarkoittaa koneluettavaa ja rakenteellisesti yhtenäistä kaavaa, joka julkaistaan koko Suomen kattavassa Ryhti-järjestelmässä. Kun kaavojen laatimisessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäistä tietomallia, kulkee kaavatieto eri organisaatioiden välillä turvallisesti, luotettavasti ja sujuvasti.
– Olen jo vuosien ajan seurannut kaavatietomallin kehitystä. Ryhti-kumppanitestaukseen saatu rahoitus mahdollisti osallistumisemme testaushankkeeseen, kertoo Paimion kaupungin paikkatietopäällikkö Virpi Lindvall.
Erilaiset toiveet ja resurssit, mutta yhteinen tavoite
Paimion koordinoimassa kumppanitestaushankkeessa mukana olevat kunnat ja kaupungit ovat keskenään erikokoisia, ja kaikilla on hiukan erilaiset toiveet ja resurssit. Kaikkia mukanaolijoita yhdistää kuitenkin halu tehostaa ja selkeyttää tulevaisuuden työskentelyä kumppanitestaushankkeesta saatujen tuloksien avulla.
– Kaavoitustyössä on tärkeää, että siirtyessämme perinteisistä menetelmistä uudenlaiseen, tietomallimuotoiseen kaavoitukseen, kaikki tietävät, mitä tehdä. Ennen Ryhti-järjestelmän käyttöönottoa on tärkeää olla aktiivisena mukana sen kehittämisessä, jotta se saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin yhteen järjestelmään tietoa syöttävien ohjelmistojen kanssa, Lindvall kertoo.
Paimion vetämässä kumppanitestaushankkeessa yritysyhteistyökumppaneina toimivat Gispo Oy, PlanDisain Oy, Asiantuntijat n+1 Oy ja Et May Oy. Kumppanitestaushankkeessa projektipäällikkönä toimiva Asiantuntijat n+1:n Pilvi Nummi korostaa erityisesti hyvän käytettävyyden merkitystä:
– Tietomallipohjaiseen kaavoitukseen siirtyminen tuo merkittäviä muutoksia kaavoittajien työtapoihin. Testaushankkeessa keskitymmekin erityisesti käytettävyyteen: tavoitteenamme on, että ohjelmiston käyttö on helppoa ja miellyttävää ja että se vastaa kaavoittajien tarpeita mahdollisimman hyvin.
Tavoitteenamme on, että ohjelmiston käyttö on helppoa ja miellyttävää ja että se vastaa kaavoittajien tarpeita mahdollisimman hyvin.
Aktiivista keskustelua ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia
Hankkeessa mukana olevien kuntien ja yrityskumppaneiden välinen yhteistyö on lähtenyt sujuvasti käyntiin. Lindvall antaa kiitosta erityisesti ryhmän moniäänisyydelle.
– Isossa porukassa on monia erilaisia mielipiteitä, mutta keskustelua käydään rakentavassa hengessä. Osallistuvien kaupunkien ja kuntien toimintaympäristöt eroavat toisistaan, joten jokainen tuo oman näkökulmansa keskusteluun. Tämä auttaa tunnistamaan erilaiset haasteet, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät muutosprosessiin, Lindvall summaa.
Nummi antaa kiitosta myös hankkeeseen osallistuvien tahojen aktiivisuudelle, joka ei ole aina itsestäänselvyys. Hän huomauttaa, että uudistusten yhteydessä voi joskus kohdata muutosvastarintaa, kun työtä joudutaan tekemään uudella tavalla.
– Kyseessä ei ole vain tekninen uudistus, vaan muutos, joka vaikuttaa toimintatapoihin ja jopa ajattelutapaan. Kun luodaan koneluettavia kaavoja, kaavaprosessi vaatii aivan uudenlaista ajattelua, Nummi toteaa.
Vaikka uuden järjestelmän käyttöönottaminen voi aluksi aiheuttaa lisätyötä, Lindvall uskoo, että Ryhti-järjestelmä tulee tulevaisuudessa vähentämään esimerkiksi kuntiin kohdistuvia tiedusteluja.
– Tulevaisuudessa voimme ohjata kuntalaisia etsimään tietoa itse Ryhti-järjestelmästä ja karttapalvelusta. Tietoturvaan liittyvissä asioissa kunnan taakka helpottuu, kun tiedot keskitetään Ryhti-järjestelmään. Kunnan ei tarvitse itse miettiä tiedon suodattamista, vaan uudessa järjestelmässä tiedon jakaminen on yhtenäisempää ja hallitumpaa, Lindvall kertoo.
Paimion koordinoima kumppanitestaushanke päättyy viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä. Hankkeen kaava-aineistot tuotetaan avoimen lähdekoodin toteutuksin hyödyntäen QGIS-ohjelmistoa sekä PostgreSQL-tietokantaa PostGIS-laajennoksin. Avoimen lähdekoodin ansiosta mikä tahansa kunta voi ottaa toteutuksen käyttöönsä hankkeen päätyttyä.
Sekä Lindvall että Nummi uskovat vahvasti tietomallimuotoiseen kaavoitukseen ja digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin alueidenkäytön ja rakentamisen suhteen. Lindvall pohtii, kuinka kaikki Ryhti-järjestelmään ladattava tietoaineisto saataisiin hyödynnettyä tulevaisuudessa:
– Valtakunnallisesti pystyttäisiin tekemään erilaisia analyysejä maankäytöstä ja rakentamisesta. Järjestelmästä voi tehdä erilaisia hakuja ja ennusteita, yhtenä esimerkkinä vaikkapa kuinka paljon alueita osoitetaan pientalorakentamiseen tai yritysalueiksi. Ettei asioita tehtäisi pelkästään sen takia, että laki määrää niin, vaan että toimitetusta aineistosta saataisiin kaikki hyöty irti ja sitä voitaisiin jalostaa eri tarkoituksiin.
– Nykyään puhutaan tiedolla ohjatusta suunnittelusta. Tietomallipohjainen kaavoitus tukee ja mahdollistaa juuri tätä. Tämä olisi mielekäs suunta kehitykselle, Nummi lisää.
Tutustu Ryhdin tekijöihin
Artikkeli on osa Ryhdin tekijät -haastattelusarjaa, jossa nostetaan esille tekijöitä ja hankkeita, jotka vaikuttavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämiseen.