Testauksen moniottelija Marko Rytkönen on viettänyt 30 vuotta urastaan ohjelmistojen parissa, viimeisimpänä keskittyen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti). Hän on nähnyt testauksen monet kasvot ja jakaa nyt arvokkaita oivalluksiaan ja kokemuksiaan työstään Hidden Trail -yhtiön laadunvarmistuksen neuvonantajana. Lue, kuinka Marko auttaa tiimejä huomioimaan ohjelmistotestauksen ja löytämään bugeja.
Heippa, kuka olet?
Olen Marko Rytkönen, QA Coach Hidden Trail -nimisessä yrityksessä. QA tulee sanoista quality assurance, joka suomeksi tarkoittaa laadunvarmistusta. Tehtäväni on auttaa asiakkaitamme testaukseen ja laadunvarmistukseen liittyvissä asioissa – löytää ”piilossa oleva polku” kohti parempaa testausta ja laatua. Olen mukana rakennetun ympäristön tietojärjestelmää kehittävässä Ryhti-hankkeessa. Tuon tiimiin testausosaamista ja -ajattelua, ja näin muut voivat keskittyä toimialaosaamiseen. Voit tutustua minuun paremmin LinkedIn-profiilissani(siirryt toiseen palveluun) – verkostoidutaan!
Keitä tiimiisi kuuluu?
Työskentelen pääasiassa Henrik Saaren, Seppo Pastilan, Seija Longan, Teemu Pekkasen, Satu Reiskon ja Jemina Suikin kanssa, jotka edustavat Suomen ympäristökeskusta (Syke), DigiFinlandia ja ympäristöministeriötä. Meillä on loistava tiimi kasassa!
Mitä teet?
Roolini on tukea tiimiä hyväksymis- ja kumppanitestaukseen liittyvissä asioissa. En itse testaa, vaan toimin neuvonantajana taustalla. Olen myös opastanut testaustyökalujen käytössä, kehittänyt tapoja raportoida testituloksia ja tehdä vikaraportteja eli olen luonut näkyvyyttä testaukseen. Olenpa myös löytänyt muutamia bugejakin, kun innostuin testaamaan Ryhti-järjestelmää sen tarjoamien rajapintojen kautta!
Missä vaiheessa työ etenee?
Olemme luoneet hyväksymistestaus- sekä kumppanitestausprosessit yhdessä. Niitä kehitetään jatkuvasti, sitä mukaa kuin opimme lisää. Kumppanitestauksen suunnittelu alkoi syksyllä, ja kumppanit aloittavat testauksen pian. Lopullisena tavoitteena on saada kumppaneiden käyttämät järjestelmät yhteensopiviksi Ryhti-järjestelmän kanssa. Se vaatii hyvälaatuista testausta sekä testitulosten, vikaraporttien ja parannusehdotusten analysoimista.
Millaiset tavoitteet sinulla on?
Tavoitteenani on auttaa tiimiä testaukseen liittyvissä asioissa, luoda heille ja kumppaneille hyvät edellytykset testata. Pyrimme siis yhdessä löytämään vikoja, parannusehdotuksia ja muuta tietoa ennen kuin järjestelmä siirtyy tuotantoon. Näin voimme parantaa Ryhti-järjestelmän laatua kuin myös nostaa kaikkien ymmärrystä siitä, kuinka kokonaisuus toimii.
Millaiset ovat tunnelmat?
Tunnelmat ovat erittäin hyvät! Olen ensimmäistä kertaa urallani mukana julkisen sektorin hankkeessa. Olen oppinut valtavasti – kiitos kaikkien työkavereiden, joiden kanssa tätä on tehty! Meillä on hyvä tekemisen meininki: ihmiset tarttuvat asioihin aktiivisesti, yhteistyö on avointa, ja saamme asioita eteenpäin yhdessä. Lisämaustetta tuo se, että kyseessä on monimutkainen ja tärkeä järjestelmäkokonaisuus – yksi ihminen ei tiedä kaikkea.
Haluatko kertoa itsestäsi tai työstäsi jotain muuta?
30-vuotisella testausurallani olen toiminut useissa rooleissa ja yrityksissä sekä tehnyt paljon vapaaehtoistyötä testauksen saralla. Järjestin esimerkiksi Suomen suurinta testausseminaaria 10 vuotta. Viime vuonna julkaisin suomenkielisen kirjan ”ACT 2 LEAD: Ohjelmistotestauksen johtamisen käsikirja” yhdessä Kari Kakkosen kanssa.
Kirjan tarkoituksena on nostaa ihmisten ymmärrystä testauksesta ja antaa vinkkejä mitä huomioida päivittäisessä työssä. Kirja on suunnattu muun muassa johtajille, projektipäälliköille, niin sanotuille scrum mastereille ja tuoteomistajille – kaikille, joiden tulee työssään ymmärtää, mitä testaus ja sen johtaminen tarkoittavat. Järjestämme kirjan ympärille koulutuksia, valmennamme sekä puhumme yrityksissä ja oppilaitoksissa.
Haluan lisätä ymmärrystä testauksesta, koska sen ymmärtäminen väärin, liian suppeasti, voi johtaa muun muassa epäselviin sopimuksiin tai projektisuunnitelmiin, tehottomaan testaukseen ja sitä kautta huonoon laatuun. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa testata, vaan aina tulee löytää paras tapa testata omassa asiayhteydessä ja kehittää sitä jatkuvasti. Kun eri lähestymistavoista, kuten riskipohjaisesta testauksesta, tutkivasta testauksesta ja paritestauksesta kerrotaan, se voi avata silmiä ja tehostaa testausta.
Onko sinulla yksityiselämästä kokemuksia rakennetun ympäristön tiedon hyödyntämisestä – esimerkiksi omissa rakennushankkeissa?
Minulla ei ole ollut omia rakennushankkeita. Ennen IT-uraani olin apupoikana rakennuksilla töissä, mutta silloin minun ei tarvinnut murehtia paperiasioista.
Nykyään asun omakotitalossa, jonka ostin valmiina. Minulla oli pieniä haasteita talon myyneen välittäjän kanssa – hän kun ei meinannut luovuttaa meille talon papereita. Olen joskus miettinyt, olisiko säästynyt kaikelta siltä harmilta, jos silloin olisi ollut Ryhti-järjestelmä käytössä. Teetätimme taloomme myös lasiterassin, ja minun piti hakea siihen lupa. Olen myös miettinyt, olisiko se onnistunut vielä helpommin Ryhti-järjestelmän myötä, vaikkakin lupa-asiat hoituivat silloin Espoon kaupungin kanssa erittäin vaivattomasti ja nopeasti.
Lisätietoja ACT 2 LEAD -kirjasta löydät ACT 2 LEAD -blogista(siirryt toiseen palveluun).
Artikkeli on osa Ryhdin tekijät -sarjaa, jonka aiemmat osat ovat ilmestyneet ym.fi-verkkopalvelussa.