Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, Ryhti, tulee olemaan Maanmittauslaitokselle (MML) tärkeä väline kaavojen rekisteröinnissä ja toimitustuotannossa. Pääsimme keskustelemaan MML:n asiantuntijoiden Eila Viitalan ja Anne Ala-Orvolan kanssa siitä, miten Ryhti-järjestelmää tullaan hyödyntämään ja mitä mahdollisuuksia sen käyttöönotossa nähdään.
MML:n kiinteistötietojärjestelmässä (KTJ) kaavatiedot perustuvat kuntien toimittamiin kaavojen rajauksiin ja kaavojen tunnistetietoihin.
”Virallista kaava-arkistoa kaava-aineistoista ei MML:lla enää ole, sillä arkistointivelvollisuutemme päättyi niiden osalta 2000-luvun alussa. Olemme siis täysin kuntien omien kaava-aineistojen varassa”, kertoo johtava asiantuntija Eila Viitala MML:lta.
Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään -hankkeessa (VOOKA) selvisi se, että kiinteistötietojärjestelmään tallennettu kaavan tunnus ei välttämättä ole sama, kuin kunnan käyttämä. VOOKA-aineiston tuottamisesta laaditussa ohjeessa kuntia ohjeistetaan tekemään yhteistyötä Maanmittauslaitoksen kanssa ja toimittamaan kunnan käyttämät tai antamat kaavatunnukset MML:lle vietäväksi KTJ:ään.
”Kaikki voimassa olevat, oikeusvaikutteiset kaavat tulisi näkyä KTJ:ssä, mutta yksittäisiä kaavoja saattaa järjestelmästä puuttua, jos kunta ei ole toimittanut kaavaa meille MML:lle”, rekisteripäällikkö Anne Ala-Orvola lisää.
Yhdenmukaiset kaavatiedot auttavat kiinteistönmuodostuksessa
Ryhti-järjestelmän myötä tavoitteena on saada tietomallimuotoiset kaavat tehokkaasti toimitustuotannon, eli kiinteistöjen muodostamisen, arvioinnin ja rekisteröinnin, käyttöön.
”Jos ulkorajojen lisäksi kaavojen sisältöä pystytään rajapintojen avulla tarkastelemaan KTJ:ssä, voidaan tietoa hyödyntää kiinteistönmuodostuksessa ja arvioinnissa. Tämä vähentäisi merkittävästi tarvetta pyytää kaavatulkintoja kunnista”, Ala-Orvola selittää.
”Toimitukset tehtäisiin siis jatkossa täysin näiden tietomallimuotoisten kaavojen mukaan, kun saadaan numeeriset tiedot uudesta Ryhti-järjestelmästä”, Viitala jatkaa.
Ryhti-järjestelmän myötä kaava-aineiston digitalisointi tuo siis mukanaan merkittäviä hyötyjä, mutta myös haasteita. Kaavarajat eivät aina vastaa kiinteistörajoja, mikä vaatii edelleen käsityötä ja tarkennuksia.
”Jos kaavan laatimisvaiheessa on mitattu ulkorajojen rajapyykkejä tarkemmaksi, mutta tarkentunutta koordinaattitietoa ei ole toimitettu MML:lle, ei kaavaraja välttämättä osu tarkoitettuun kiinteistörajaan. Tämä vaatii ylimääräistä työtä, kun kaavaraja tarkennetaan käsin kiinteistörajaa vastaavaksi kiinteistörekisterikartalle”, Ala-Orvola huomauttaa.
”Olemme tähän asti tottuneet työskentelemään kuntien toimittamien PDF-aineistojen kanssa. Ryhti-järjestelmän avulla pyrimme tehokkaampaan ja tarkempaan tietojen hyödyntämiseen tulevaisuudessa”, Viitala toteaa.
Yksi merkittävä parannus on, että sitovat tonttijaot saadaan tulevaisuudessa näkyviin Ryhti-järjestelmässä myös niiden osalta, joita ei ole voinut rekisteröidä KTJ:ään. Aiemmin tätä tietoa ei MML:lla ole ollut, mutta jatkossa se on saatavilla Ryhdistä heti, kun tonttijako on hyväksytty.
Kohti yhteensopivia kaava-aineistoja
Tulevaisuudessa haasteena on myös se, kuinka kaava-aineistot saadaan täysin yhteensopiviksi KTJ:n kanssa.
”On tärkeää, että kunnat ovat yhteydessä MML:een, kun he aloittavat tietojen kasaamisen VOOKA-aineistoihin, jotta muun muassa kaavojen tunnukset saadaan yhdenmukaistettua”, Viitala jatkaa.
”Unelmana on, että kunnat saisivat vietyä Ryhtiin myös ajantasakaavan tietomallin mukaisena. Tämä auttaisi MML:a, koska silloin saisimme kaava-aineiston numeerisena Ryhdistä muun muassa lohkomisten pohjaksi. Tämä taas vähentää inhimillisten virheiden riskiä kaavan tulkinnassa”, Viitala toteaa lopuksi.