Ryhti-järjestelmä on saavuttanut jälleen uuden virstanpylvään: nyt testataan tiedonluovutuksen palveluita. Ensimmäisten testaajien joukossa on ollut muun muassa Verohallinto. Tässä tuoreet kuulumiset kehittäjätiimiltä.
Rakennus- ja huoneistotietojen tiedonluovutusrajapinnat ovat ensimmäisiä rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) käyttöön tulevia palveluita ja niissä tapahtuu nyt paljon.
”Järjestelmästä alkaa vähitellen virrata tietoa ulos, ja sitä mukaa myös kiinnostuneiden osapuolien määrä ilman muuta kasvaa”, sanoo Janne Heikkilä Ubigulta.
Heikkilä on pääsuunnittelijana tiimissä, joka vastaa tietojärjestelmän teknisestä toteutuksesta. Ubigun lisäksi tiimissä ovat mukana myös Solita ja Sitowise. Tiimin työskentelyä ohjaa Suomen ympäristökeskus.
”Tiedonluovutuksen palvelut rakentuvat käytännössä kolmesta kokonaisuudesta, joiden kautta luovutetaan sekä kaava- että rakennustietoja. Ensimmäinen kokonaisuus ovat standardimuotoiset paikkatietorajapinnat asiakkaille. Sen lisäksi tietojen katselua varten toteutetaan karttapalvelu”, avaa Ubigun digijohtaja ja järjestelmän toteutukseen osallistuva Marko Kauppi. ”Niistä ensimmäiset sisältävät standardit asiakkaiden hyödyntämät paikkatietorajapinnat. Toisena kokonaisuutena ovat REST-rajapinnat , joista tietoja pystyy pyytämään laajemmin. Tämä osio on tarkoitettu vain viranomaisille, joilla on tarvittavat tietoluvat.”
Edellisten lisäksi kolmas kokonaisuus on muutostietopalvelu, jolla voi pitää omat tietonsa ajan tasalla ja saada muutostietovirran kautta kätevästi päivityksiä sitä mukaa, kun uutta tietoa tulee.
”Kokonaisuuksia on edistetty rinnakkain priorisoiden tarvittaessa eri testikumppaneiden, kuten Verohallinnon, erityistarpeita. Seuraavassa kehitysjaksossa eli sprintissä edistetään karttakäyttöliittymän toteutusta ja siihen liittyvien standardien ja rajapintojen hiontaa”, Kauppi selventää.
Tietoturva tärkeää – valittuihin tietosisältöihin vain tunnistautumisen kautta
Tietoturva on huomioitu tiedonluovutuspalvelun toteutuksessa tarkkaan: esimerkiksi kaavamääräykset on käyty tätä varten läpi huolella. Perusideana on, että osa palveluista on avoimia ja niistä saa lähinnä sellaista tietoa, jota tarjotaan avoimesti jo nykyisellään. Tarkempaan tietosisältöön pääsee kiinni vain tunnistautumisen kautta.
”Avoin julkinen tieto on jaossa pilvipalvelun kautta kaikille. Ei-julkiseen tietoon pääsevät käsiksi vain viranomaiset roolipohjaisesti, ja sekin on osin karkeutettua eli siitä on jätetty osioita pois”, Kauppi kertoo.
”Verottajalle on omat testiympäristöt muutostietopalveluissa ja paikkatietopuolella REST-kyselyiden koekaniinina toimii Ryhdin oma porukka, jolta saamme paljon arvokasta palautetta”, Heikkilä sanoo.
Koko toimintaympäristön suunnittelu on ollut monimutkainen prosessi, jossa avainsana on ollut iteratiivisuus.
”Tällaisessa projektissa käyttöliittymäkuvia on yleensä paljon, ja kun toiminnallisuuksia suunnitellaan ja muokataan, muutoksia tehdään usein samanaikaisesti useaan paikkaan. Tiimin ja asiakkaan eri vaiheissa antamat kommentit ovat kehittäneet käyttöliittymää vaihe kerrallaan parempaan suuntaan. Tämä työ näkyy lopulta käyttäjälle niin, että karttapalvelua on sujuvampi käyttää. Ja sehän onkin yksi suunnittelun tärkeimmistä tavoitteista”, sanoo käyttöliittymäsuunnittelija Tomi Hämäläinen Solitalta.
Seuraavaksi odotellaan palautetta testiympäristöistä. Kumppaneilla on viimeistelyn kannalta tärkeä rooli.
”Asiakasymmärrystä alkaa kertyä kunnolla vasta, kun toteutus on ollut tietyn aikaa käytössä. Sitä mukaa, kun saamme järjestelmään enemmän käyttäjiä ja palautetta myös arkitilanteista, olemme taas viisaampia. Siellä näkyvät trendit voidaan sitten ottaa työpöydälle uudelleen pohdittaviksi”, Hämäläinen avaa.
Valtakunnallisesti iso ponnistus
Toteutukset ja määrittelyt ovat aina myös vuoropuhelua kuntasektorin ja lainsäädännön kanssa.
”Meihin heijastuu esimerkiksi ympäristöministeriön Katja-hanke, jossa on valmistettu tietomallimuotoisen kaavoituksen asetusta liittyen kaavan esitystapaan. Hanke on loppusuoralla lain valmisteluprosesseissa. Katja-asetus tuo muutoksia jo tehtyihin validointisääntöihin sekä vaatii uusien validointisääntöjen toteuttamista ”, kertoo Kauppi.
Tiimi toteaa kaiken menneen kuitenkin hienosti suunnitelmien mukaan. Hyvin tehdyt alkutyöt ovat auttaneet pitkälle, ja projektiin on löytynyt harvinaisen hyvä porukka.
”Meillä on toimittajapuolella mielenkiintoinen kolmen yrityksen ryhmittymä, joka on toiminut hirveän hienosti. Mukana on paljon tekijöitä, mutta koko projekti on mennyt todella sujuvasti”, toteaa Heikkilä.
On hyvä muistaa, että järjestelmälle on laskettu myös taloudelliset hyödyt.
”Kun kunnat toimittavat kaavatiedot vain yhteen paikkaan ja ne saa niin sanotusti yhden luukun takaa, siitä on myös merkittävää taloudellista hyötyä”, Kauppi muistuttaa.