Ryhti-järjestelmä siirtyy tänä vuonna uuteen vaiheeseen, kun järjestelmän kuntakäyttöönotot pääsevät vauhtiin. Jotta siirtymä sujuu mahdollisimman jouhevasti, kannattaa jokaisen kunnan aloittaa oman Ryhti-polkunsa suunnittelu viimeistään nyt ja hyödyntää samalla tarjolla olevat avustukset.
Kunnissa ja maakuntien liitoissa on parhaillaan käynnissä tärkeä siirtymävaihe: rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) testaus järjestelmäkumppaneiden kanssa etenee hyvää vauhtia ja samalla valmistaudutaan järjestelmän rajapintojen kuntakäyttöönottoon.
Siirtymäaika jatkuu vuoden 2028 loppuun. Tammikuusta 2029 alkaen kaikkien kuntien on toimitettava sekä rakentamisen että alueidenkäytön tiedot suoraan Ryhti-järjestelmään.
”Ensimmäiset kunnat ottavat Ryhdin rajapinnat käyttöön jo tänä vuonna ja laajempi käyttöönotto näyttäisi alkavan vuonna 2027. Etenemiseen vaikuttaa merkittävästi kunnissa käytössä olevien järjestelmien valmius”, avaa Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö Henrik Saari.
”Jokaisen kuntajärjestelmän kohdalla ensimmäisen kunnan käyttöönottoa seurataan erityisen tarkkaan, jotta kaikki toimii. Vaiheittainen eteneminen varmistaa, että muutkin kunnat voidaan liittää sujuvasti mukaan myöhemmin.”
Kumppanitestauksilla rakennettu hyvää pohjaa Ryhti-järjestelmän käyttöönotolle
Kuntajärjestelmiä on kehitetty kumppanitestaushankkeissa vuodesta 2023 alkaen. Ympäristöministeriö on tukenut kehitystyötä yhteensä 7,8 miljoonalla eurolla, ja tähän mennessä tehty kehitys hyödyttää myöhemmin kaikkia kuntia. Työssä ollaan tällä erää jo pitkällä.
”Peruasiat on saatu hyvin valmiiksi ja edellytykset uusien ominaisuuksien käyttöönottoon ovat olemassa. Nyt keskitytään ennen kaikkea lisäkehitykseen, jotta tieto Ryhti-järjestelmän ja kuntajärjestelmien välillä liikkuu mahdollisimman kitkattomasti”, sanoo DigiFinlandin projektipäällikkö Satu Reisko.
DigiFinland on tukenut kuntia ja maakuntien liittoja siirtymävaiheessa tarjoamalla muutostukea vuosina 2022–2026. Tällä hetkellä tuki keskittyy ennen kaikkea kumppanitestauksen koordinointiin, jotta kunnilla on tarvittavat edellytykset ottaa Ryhti käyttöön.
Kumppanitestauksessa mukana olevien järjestelmien kehitystyössä erityisesti määrittelyt ja suunnittelu ovat vieneet ennakoitua enemmän aikaa. Toisaalta joissakin hankkeissa on edetty odotettua nopeammin, osin aiemmissa digitukihankkeissa tehdyn pohjatyön ansiosta.
Kumppanitestauksista saatu palaute on ollut Reiskon mukaan ilahduttavaa.
”Kumppanit ovat itse nostaneet esiin kumppanitestaushankkeisiin osallistumisen hyödyt. He ovat päässeet kehittämään järjestelmiä ja oppimaan käytännönläheisesti, miten tietoa viedään Ryhti-järjestelmään sekä miten sitä voidaan hyödyntää jatkossa.”
Kuntien kannattaa aloittaa oman Ryhti-polkunsa suunnittelu viimeistään nyt
Ryhdin käyttöönottoon tarjolla ministeriön avustusta
Ympäristöministeriö on avannut helmikuussa viidennen avustushaun kuntien ja maakuntien liittojen hankkeille, joilla Ryhti otetaan käyttöön. Hakukierros on auki 31.3.2026 saakka.
”Avustusta on seuraavalle kolmelle vuodelle yhteensä 6 miljoonaa euroa, ja se jaetaan eri vuosille, jotta kaikki Manner-Suomen kunnat ja maakuntien liitot pääsevät varmasti mukaan”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jemina Suikki, joka vastaa kuntien ja maakuntien liittojen siirtymän tukemisesta ja avustuksista.
Haettavien avustusten painopiste on nyt vahvasti siinä, että uudet määrittelyt ja järjestelmä otetaan käyttöön. Hankkeissa voidaan esimerkiksi kehittää teknisiä liittymis- ja tiedonhallintaratkaisuja, varmistaa järjestelmän tietoturvallinen käyttöönotto tai vahvistaa henkilöstön osaamista.
Suikki korostaa, että koska kuntien ja maakuntien liittojen välillä on paljon arkkitehtuurisia eroja, ja eri ohjelmistoja sekä niiden yhdistelmiä runsaasti, on käyttöönotto aina kuntakohtaista.
”Jokaisen kunnan on siksi määriteltävä oma polkunsa Ryhti-järjestelmän käyttöönottoon itse, mutta on hyvä hyödyntää myös valmiita malleja. Jotkut ehkä haluavat kilpailuttaa järjestelmiään tai osia siitä ennen siirtymää. Päätökset tehdään kuitenkin aina kunnissa ja maakuntien liitoissa. Ympäristöministeriön tavoitteena on tukea tätä prosessia. Ryhti on kuitenkin järjestelmäriippumaton.”
Hyvissä ajoin aloitettu valmistautuminen varmistaa joustavan siirtymän
Siirtymään valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jotta myöhemmin ei tule kiire.
”Kannustamme kaikkia lähtemään liikkeelle ajoissa”, sanoo Syken Henrik Saari.
Kuntien ja järjestelmätoimittajien välinen aktiivinen vuoropuhelu on tässä avainasemassa.
”Suosittelen ottamaan yhteyttä omaan järjestelmätoimittajaan ja suunnittelemaan yhdessä, miten muutos omassa kunnassa toteutetaan”, neuvoo DigiFinlandin Satu Reisko. ”Osa on siinä jo pitkällä, mutta jos ei ole vielä ehtinyt miettiä asiaa, nyt on hyvä aika aloittaa.”
”Varhainen liikkeellelähtö parantaa edellytyksiä onnistuneelle siirtymälle. Mikä aikaisemmin on liikkeellä, sitä enemmän saa joustonvaraa. Jos aloittaa siirtymän vasta vuoden 2028 kynnyksellä, aikataulupaineet kasvavat”, Reisko lisää.
Vuosi 2028 tulee yllättävän nopeasti, korostaa myös ympäristöministeriön Suikki.
”On hyvä muistaa, että avustusta on tarjolla vain siirtymäajan puitteissa, ja se kannattaa hyödyntää, kun sitä on vielä saatavilla.”