Generatiivinen tekoäly on muutamassa vuodessa mullistanut tapamme hakea tietoa. Samalla se on avannut uusia mahdollisuuksia myös rakennetusta ympäristöstä saatavan tiedon hyödyntämiseen. Kun rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot ovat saatavilla yhtenäisessä muodossa Ryhti-järjestelmässä, tekoälyratkaisut voivat auttaa niin kuntia, suunnittelijoita kuin tavallisia asukkaitakin ymmärtämään ympäristöään aivan uudella tavalla.
Ryhti-järjestelmä on luotu ratkaisemaan ongelmaa, jossa rakennettua ympäristöä koskeva tieto on ollut hajallaan eri järjestelmissä, eri formaateissa ja eri organisaatioilla. Tavoitteena on ollut koota rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot yhteen paikkaan siten, että niitä voidaan hyödyntää sujuvasti eri järjestelmien välillä.
Haastattelimme Ryhti-tietoon ja tekoälyyn liittyen ympäristöministeriön hallitussihteeri Jaakko Rastasta, joka on toiminut Ryhti-hankkeessa digitalisaatioon liittyviä säädöksiä valmistelevana juristina. Ryhtiin liittyen Rastaan työpöydällä ovat lainsäädännölliset asiat sekä ministeriössä erilaiset tekoälyratkaisut ja niihin liittyvät kysymykset.
Yhtenäinen tieto on paras lähtökohta tekoälyn hyödyntämiselle
Rastaan mukaan Ryhti ja tekoäly täydentävät toisiaan poikkeuksellisen hyvin.
– Tekoäly tarvitsee toimiakseen laadukasta ja rakenteista tietoa. Mitä paremmin tieto on järjestetty, sitä parempia tuloksia tekoäly pystyy tuottamaan. Ryhdin vahvuus on juuri siinä, että järjestelmään kerätään yhteismitallista ja koneluettavaa tietoa, jota tekoäly pystyy hyödyntämään erittäin hyvin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tekoälyn ei tarvitse yrittää tulkita erilaisia dokumentteja, karttoja tai tekstiselostuksia, vaan se saa käyttöönsä valmiiksi jäsenneltyä ja yhdenmukaista tietoa.
Rastas on ollut mukana kokeilemassa erilaisia Ryhti-tietoon perustuvia tekoälyratkaisuja. Yksi esimerkki on karttapalvelu, joka kokoaa yhteen kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.
– Palvelusta voi tarkastella esimerkiksi maisema-alueita, muinaisjäännöksiä, maailmanperintökohteita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Tällaisesta tiedosta on hyötyä esimerkiksi suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Tekoälyn avulla aikamatka uudelle asuinalueelle
Tekoäly ja Ryhti-tieto voivat tulevaisuudessa tarjota kiinnostavia mahdollisuuksia myös tavallisen kuntalaisen arkeen. Vasta rakenteilla oleviin alueisiin pääsee nykyään tutustumaan erilaisten kaavakarttojen, havainnekuvien ja esitteiden avulla. Tulevaisuuden mahdollisuudet ovat paljon kokonaisvaltaisempia.
– Jos alueesta on laadittu tietomallimuotoinen kaava, tekoäly voi auttaa hahmottamaan, miltä alue tulee näyttämään ja miten siellä liikutaan. Voisit esimerkiksi tarkastella tulevia liikennejärjestelyjä, arvioida aamuruuhkien vaikutuksia tai selvittää, mikä olisi nopein reitti työpaikalle.
Mahdollisuudet eivät rajoitu pelkästään karttoihin.
– Jo nykyään rakennuksista voidaan luoda kolmiulotteisia malleja ja tarkastella niitä lisätyn todellisuuden avulla. Näin voi nähdä, miltä rakennus näyttäisi valmiina omassa ympäristössään tai kokeilla erilaisia värejä, materiaaleja ja muita ratkaisuja jo ennen rakentamisen aloittamista, tietenkin kaavan asettamissa rajoissa.
Rastaan mukaan seuraava askel tästä ei ole enää kovin kaukana.
– Tulevaisuudessa voit kuvailla tekoälylle, millaisen talon tai kesämökin haluaisit rakentaa. Tekoäly voi koota määräysten pohjalta luonnoksen rakennuksesta, jota arkkitehti voi käyttää suunnittelun lähtökohtana ja jatkokehittää hankkeen tarpeisiin.
Tekoäly apuna myös turvallisuudessa ja tiedon suojaamisessa
Rastaan visiossa tekoälyä voidaan hyödyntää entistä enemmän myös rakennusten turvallisuuden parantamisessa.
– Rakennuksissa käytetyistä materiaaleista ja tuotteista laadittavien digitaalisten tuoteluetteloiden avulla mahdolliset ongelmat voidaan tunnistaa huomattavasti nykyistä nopeammin. Jos esimerkiksi tietyn rakennustuotteen turvallisuudessa havaittaisiin puutteita, kunnan rakennusvalvonta voisi nopeasti selvittää, missä rakennuksissa kyseistä tuotetta on käytetty ja tarvitsevatko ne tarkempia tarkastuksia. Samalla tekoäly voi käydä läpi valtavia tietomääriä ja löytää olennaisia yhteyksiä tavalla, joka olisi ihmiselle hidasta ja työlästä.
Tekoälyyn liittyvät riskit ovat olleet viime vuosina paljon esillä julkisessa keskustelussa. Rastaan mukaan haaste ei kuitenkaan synny itse teknologiasta, vaan siitä, miten tietoa käytetään.
– Mitä enemmän tietoa on saatavilla, sitä tärkeämpää on varmistaa, että sitä käytetään oikein. On jatkuvasti arvioitava, mitä tietoa voidaan jakaa ja kenelle.
Rastaan mukaan tekoäly voi auttaa myös tietosuojan toteuttamisessa.
– Voimme rakentaa työkaluja, jotka tunnistavat automaattisesti esimerkiksi henkilötiedot tai muun salassa pidettävän tiedon. Näin julkinen tieto saadaan helpommin käyttöön samalla, kun suojattava tieto pysyy suojattuna.
Yksi periaate on Rastaalle kuitenkin olennainen.
– Ihmisen pitää aina tehdä lopullinen päätös. Kone voi auttaa, mutta yksin se ei voi ratkaista asioita.
Tekoälyn hyödyntäminen on kaikkien ulottuvilla
Vaikka tekoäly ja tietojärjestelmät voivat teemoina kuulostaa monimutkaisilta, Ryhti-tiedon hyödyntämisen aloittaminen ei Rastaan mukaan vaadi teknistä osaamista.
– Ryhdissä on avoimia rajapintoja ja avointa tietoa, jota voidaan hyödyntää monin eri tavoin. Usein riittää, että osaa käyttää jotain yleisesti saatavilla olevaa tekoälypalvelua.
Tulevaisuudessa kuka tahansa voisi esimerkiksi luoda oman tekoälyapurin seuraamaan oman lähiympäristönsä muutoksia.
– Tekoäly voisi tarkistaa ja raportoida vaikkapa kerran viikossa, onko omalle asuinalueelle tulossa uusia kaavoja, rakennushankkeita tai muita muutoksia.
Rastaan mukaan kyse on vasta alkusoitosta.
– Kun Ryhti on täysimääräisesti käytössä ja tietoa kerätty riittävästi, mahdollisuuksia on valtavasti. Olemme vasta raapaisseet pintaa siinä, mitä kaikkea rakennettua ympäristöä koskevalla tiedolla ja tekoälyllä voidaan tulevaisuudessa tehdä.