Pohjois-Savon kuntien kaavat muutettiin tietomallimuotoon yhteistyössä alueen kuntien, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja konsulttiryhmän kanssa. Kunnille ollaan laatimassa ohjeistusta, jonka avulla ne voivat itse muokata voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään sopivaan muotoon.
Etelä-Savossa vuosina 2022–2023 toteutettu Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (VOOKA) -pilottiprojekti sai jatkoa Pohjois-Savossa. Tammikuussa 2024 päättyneessä projektissa 19 kunnan asema-, ranta-asema- ja yleiskaavat vietiin kaava-alueen rajojen osalta yhtenäiseen valtakunnalliseen tietomallimuotoon.
Pohjois-Savossa voimassa olevien kaavojen ulkorajatiedot sekä niitä koskevat alkuperäiset kaavakartat ja -määräykset kerättiin kunnilta. Lisäksi Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä saatiin kaavojen ulkoraja-aineistoa. Aineiston käsittelyssä noudatettiin Etelä-Savon pilottihankkeessa kehitettyä prosessia.
– Vertailimme ja korjailimme kaavaindeksiaineistoja työkalulla, joka luotiin Etelä-Savon pilotissa ja jatkokehitettiin Pohjois-Savon toteutuksessa. Automaattisen käsittelyn jälkeen koostimme yhtenäisen kaavaindeksiaineiston, johon linkitimme alkuperäiset kaava-asiakirjat eli kaavakartat ja niitä koskevat määräykset. Sen jälkeen työstimme ja korjasimme aineistoa vielä manuaalisesti. Lopuksi muutimme aineiston rakennetun ympäristön tietojärjestelmän vaatimaan tietomallimuotoon, toteutuksen projektipäällikkö Sofia Koskela Ubigu Oy:sta kertoo.
Maakunnan voimassa olevista kaavoista saatiin kerättyä arviolta noin 78 prosenttia. Asemakaavoja saatiin koottua noin 77 prosenttia, ranta-asemakaavoja noin 94 prosenttia sekä yleiskaavoja noin 75 prosenttia. Kaavojen ulkorajatietoja saatiin kerättyä yhteensä noin 3 100 kaavalle.
Koostimme yhtenäisen kaavaindeksiaineiston, johon linkitimme alkuperäiset kaava-asiakirjat eli kaavakartat ja niitä koskevat määräykset.
– Osasta kunnista aineisto saatiin nopeasti. Osa tiedoista jäi puuttumaan, koska kunnassa ei ollut asiakirjoja valmiiksi digitoituna ja digitointia ei tämän projektin aikataulussa ehditty tehdä. Kaikki kaavat eivät välttämättä myöskään olleet yhdessä paikassa tai vanhoja kaavoja oli hankala löytää, Koskela jatkaa.
Tervon kunnasta VOOKA-projektiin osallistui rakennustarkastaja Jukka Korhonen.
– Projekti sujui oikein hyvin. Jotkut kaavat meillä oli vain paperisena ja niitä skannasin VOOKA-työryhmälle. Osan Tervon kaavoista toimitti kaavakonsultti. Ihan kaikkia kaavoja emme pystyneet toimittamaan, Korhonen kertoo.
Kunta on kaavojensa paras asiantuntija
Pohjois-Savon kaava-aineistoista tehtiin samankaltaisia havaintoja kuin aiemmin Etelä-Savon materiaaleista. Aineistojen laatu vaihteli melko paljon.
– Pohjois-Savossa oli Etelä-Savoa enemmän CAD-muotoista kaavaraja-aineistoa, jonka käsittelyyn kului ennakoitua enemmän aikaa, koska aineisto piti muuntaa paikkatietomuotoon eli viivoista alueiksi, Koskela kuvailee.
Maanmittauslaitoksen ja kuntien toimittamien kaavaindeksien geometrioissa oli Pohjois-Savossakin eroavaisuuksia.
– Käsittelimme kaavarajojen eroja työpajoissa kuntien kanssa. Moni niistä johtui siitä, että asemakaavan kaavoituksen yhteydessä tai tarkkuusmittauksien jälkeen päivittyneitä tietoja ei välttämättä ollut toimitettu Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmään. Tätä haastetta pyritään helpottamaan järjestelmien välisellä tiedonvaihdolla Ryhti-järjestelmäkehittämisen myötä, Koskela toteaa.
Lisäksi asiakirjojen vaihtelevat nimeämiskäytännöt tuottivat työryhmälle haasteita.
– Kaava-asiakirjoja on nimetty hyvin kirjavalla tavalla. Välillä oli hankalaa tunnistaa, mihin kaavan ulkorajaan tietty dokumentti kuuluu. Parhaiten eroavaisuudet saatiin ratkaistua, jos ne pystyttiin selvittämään kunnan kaavoittajan kanssa suoraan. Osa asiakirjoista jäi linkittämättä kaavojen ulkorajoihin, koska niistä ei löytynyt mitään yksilöivää tietoa, jolla se olisi voitu yhdistää, Koskela harmittelee.
On hyvä, että uudet kaavat tehdään yhdenmukaisesti ja viedään yhteiseen järjestelmään tietoja tarvitsevien saataville
Projektin loppupuolella kunnat saivat omat aineistonsa tarkistettavaksi.
Myös Tervon kaavojen indeksitiedoissa oli puutteita ja osa kaavoista oli päällekkäisiä. Jukka Korhonen on kuitenkin tyytyväinen VOOKA-projektin lopputulokseen ja uskoo digitalisaation helpottavan työtä.
– Teemme tätä työtä ihmisiä varten. Meiltä pyydetään usein kuvia, piirustuksia ja lopputarkastusdokumentteja. Jos ne ovat paperisia, niiden toimittaminen vaatii paljon työtä. Samoin on hyvä, että uudet kaavat tehdään yhdenmukaisesti ja viedään yhteiseen järjestelmään tietoja tarvitsevien saataville, Korhonen pohtii.
Huoliakin digitalisaatioon liittyy.
– Ryhti-järjestelmän tavoite on hyvä, mutta miten kaikkien osaaminen saataisiin sellaiselle tasolle, että he pysyvät muutoksessa ja toiminnassa mukana? Olisi myös hyvä, että tietojärjestelmä pysyisi julkisen toimijan käsissä ja kunnille ilmaisena, Korhonen jatkaa.
Suomen ympäristökeskus on rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa määritelty rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ylläpitäjäksi. Lain mukaan järjestelmän käyttö on maksutonta kunnille.
Ohjeistus kunnille on työn alla
Etelä- ja Pohjois-Savossa toteutettujen VOOKA-projektien kokemusten perusteella kunnille laaditaan ohjeistus, jonka avulla ne voivat itse tuottaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään sopivat materiaalit. Ohjeessa kerrotaan muun muassa, mitä vaatimuksia Ryhti-järjestelmään vietävillä kaava-aineistoilla on ja minkälaisia sopimuksia aineistojen vieminen Ryhti-järjestelmään kunnalta vaatii. Kunnat voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta voimassa olevien kaavojen saattamiseksi tietomallimuotoon ja toimittamiseksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
– VOOKA-projekteissa tehtiin selvitystyötä, joka auttaa kaikkia kuntia kaavojen viemisessä Ryhti-järjestelmän edellyttämään tietomallimuotoon sekä täyttämään tulevia EU-velvoitteita. Haluankin kiittää sekä Etelä- että Pohjois-Savon kuntia heidän panoksestaan koko Suomen alueidenkäytön digitalisaation edistämisen eteen, VOOKA-projektista Suomen ympäristökeskuksessa vastaava projektipäällikkö Kaarina Vartiainen sanoo.
Kesäkuussa tulee sovellettavaksi EU-komission täytäntöönpanoasetus arvokkaiden tietoaineistojen luettelosta sekä niiden julkaisemista ja uudelleenkäyttöä koskevista järjestelyistä. Asetus liittyy EU:n direktiiviin avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä.
Pohjois-Savon VOOKA-projektin toteutuksesta vastasi sama kokoonpano kuin Etelä-Savon pilottiprojektissa eli Ubigu Oy, Gispo Oy ja PlanDisain Oy, ja projektia koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke), osana Ryhti-hanketta.
Lisätietoja
Sofia Koskela, paikkatietoasiantuntija
Ubigu Oy
etunimi.sukunimi@ubigu.fi
p. 050 547 5293
Kaarina Vartiainen, erikoistutkija
Suomen ympäristökeskus Syke, VOOKA-hankkeen projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@syke.fi
p. 050 436 1796