Pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitseva Pihtiputaan kunta on etunenässä tekemässä kehitystyötä, joka liittyy rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti). Pihtipudas on yhdessä Ylivieskan kaupungin kanssa käynnistänyt paikallisen PIHKA-kumppanitestaushankkeen. Hankkeen tavoitteena on saavuttaa hyvät kyvyt kansallisten tietomallien mukaisten kaavojen tuottamiseen sekä tietojen automaattiseen julkaisemiseen Ryhti-järjestelmään uuden lain ja asetusten mukaisesti.
Vuoden 2023 lopulla käynnistynyt PIHKA-kumppanitestaushanke on osa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen laajempaa Ryhti-kumppanitestauskokonaisuutta. Kumppanitestaushankkeissa kehitetään kuntien ja maakuntien käyttämiä järjestelmiä sekä tapaa, jolla niistä toimitetaan tietoa valtakunnalliseen Ryhti-tietojärjestelmään. Testaushankkeista saadaan myös arvokasta palautetta rakennetun ympäristön tietojärjestelmän toteutuksesta, mikä auttaa järjestelmän kehitystyössä.
Yrityskumppaneina PIHKA-kehityshankkeessa ovat Sweco Oy, joka toimii sovelluskehittäjän roolissa, sekä Spatineo Oy paikkatiedon asiantuntijan roolissa.
Pihtiputaan osallistuminen PIHKA-hankkeeseen oli luonteva jatkumo aiempaan kehitystyöhön. Kunta oli nimittäin mukana jo vuosina 2021–2023 käynnissä olleessa KAATIO-hankkeessa, jossa tuotettiin asema- ja yleiskaavoja valtakunnallisen tietomallin mukaisina eri ohjelmistoilla kuntien todellisissa kaavahankkeissa. Kunta on ollut mukana myös pienten kuntien PIKKUPATE-paikkatietohankkeessa vuosina 2022–2024.
Pihtipudas ja Ylivieska toimivat kumppanitestaushankkeessa hyvässä yhteistyössä:
”Jo KAATIO-hankkeen aikana ymmärsimme, kuinka hyödyllistä olisi, että kehitystyössä olisi mukana muitakin samaa sovellusta käyttäviä kuntia. Ylivieskalla on parhaillaan käynnissä tuulivoiman yleiskaavan laadinta, mikä tarkoittaa, että pääsemme kumppanitestaajina testaamaan sekä asemakaavan että yleiskaavan tuottamista”, kertoo Pihtiputaan kunnan aluearkkitehti Helena Raatikainen.
Kuntien välinen yhteistyö elintärkeässä roolissa
Kumppanitestaushankkeessa kehitetään osapuolten käytössä olevan YTCAD-kaavasovelluksen toiminnallisuuksia ottaen huomioon muun muassa uudet tietomallivaatimukset. Kumppanitestaus tulee hyödyttämään yhteensä lähes sataa kuntaa, jotka käyttävät YTCAD-sovellusta joko kaavoitukseen tai kaavayhdistelmän ylläpitoon. Tavoitteena on ottaa testauksessa kehitetyt ratkaisut käyttöön hankkeen päättyessä keväällä 2025.
”YTCAD-kaavasovellus ei suoraan tuota tietomallin mukaista kaavaa, vaan kaava tehdään CAD-pohjaisesti ja muunnetaan tietomallimuotoon uusien vaatimusten mukaisesti. Joitakin asioita tämän suhteen kehityshankkeella on vielä ratkaistavana, liittyen esimerkiksi kaava-asiakirjojen hallintaan ja palveluväylän käyttöön”, Raatikainen kertoo.
Hanke hyödyttää lähes sataa kuntaa, jotka käyttävät YTCAD-sovellusta.
Raatikainen korostaa, että rajallisista resursseista huolimatta erityisesti pienten kuntien on syytä lähteä rohkeasti mukaan yhteisiin kehityshankkeisiin. Hankkeiden kautta kunta voi kehittää omaa osaamistaan ja pysyä samalla ajan tasalla tulevista muutoksista.
”Niin lainsäädännön valmisteluun liittyvät asiat kuin muukin tärkeä tieto tulee hankkeiden kautta hyvin tietoomme. Tieto kulkee molempiin suuntiin – myös kommentit meiltä lain valmistelijoille. Kuntien välinen yhteistyö, vertaistuki ja vuoropuhelu ovat myös erittäin tärkeitä. Niiden merkitystä ei voi liikaa korostaa”, muistuttaa Raatikainen.
Digitalisaatiolla vaikutuksia myös kuntien elinvoimaan
Raatikaisen mukaan Ryhti-järjestelmän siirtymävaihe tulee vaatimaan paljon resursseja. Pienelle kunnalle tämä tarkoittaakin isoa työpanosta, rahallista panostusta sekä ulkopuolisten palveluiden ostoa.
”Kun toiminnot on ensin saatu kuntoon ja opittu niiden käyttöön, kaavatiedon siirtäminen Ryhtiin tulee olemaan helpompaa ja vaatimaan vähemmän työtä. Kunta ylläpitää jatkossakin ajantasaisia kaavatietoja, mutta kuntaan tuleva kyselyiden määrä todennäköisesti vähenee huomattavasti. Pitkällä aikavälillä tämä säästää kunnan resursseja”, Raatikainen toteaa.
Raatikaisen mukaan uusi tietojärjestelmä tulee välillisesti vaikuttamaan myös kuntien elinvoimaisuuteen.
”Kiinteistökehittäjät, rakentajat ja muut toimijat pääsevät sujuvasti tarkastelemaan kaavatietoja järjestelmästä. Tällä voi olla positiivisia vaikutuksia kuntien kehitykseen ja elinvoimaan. Kyse on myös kunnan imagosta: mitä helpommin digitaalista tietoa on saatavilla, sitä paremmin kunta on ajan hermolla.”
Tutustu Ryhdin tekijöihin
Artikkeli on osa Ryhdin tekijät -haastattelusarjaa, jossa nostetaan esille tekijöitä ja hankkeita, jotka vaikuttavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämiseen.