Sanasto

Application Programming Interface. Katso suomennos rajapinta.

Englanninkielinen lyhenne, jolla tarkoitetaan kahden järjestelmän välille rakennettua kommunikointiyhteyttä.

Engl. attribute, ominaisuustieto.

Attribuutti viittaa tässä yhteydessä tietokannan (esim. paikkatietokanta, takennustietorekisteri) tietosisältöön eli ominaisuustietoon. Erilaisia attribuutteja voi yhdellä kohteella olla useita. Attribuutteja käytetään kohteiden luokitteluun ja hakemiseen. Tästä syystä attribuutit on määritelty tietyn tyyppisiksi ja sisältämään tietynlaista tietoa. Attribuutille voi määritellä vähimmäis- tai enimmäisvaatimuksia. Esim. rakennuksen käyttöönottopäivä, rakennusala, kaavan voimaantulo ja kaavan laatija tai hyväksyjä.

Building Information Modeling, suom. rakennuksen tietomallintaminen

Voi myös tarkoittaa rakennuksen tietomallia (Building Information Model). Rakennuksen tietomalli on virtuaalinen, todellisiin arvoihin ja suunnitelmiin perustuva esitys. Lukumuotoisen tiedon lisäksi BIM voidaan esittää 2D- ja 3D-muodoissa. Tietomallintaminen on rakennussuunnitelmien ja erikoissuunnitelmien laatimista yhteentoimivaan muotoon, jota voidaan tarkastella sekä osissa että kokonaisuutena. BIM mahdollistaa digitaalisten työkalujen hyödyntämisen sekä erilaisten tarkastelujen automatisoinnin.

Creative Commons -lisenssi, versio 4.0. Muun muassa Suomi.fi-tietomallien sisältölisenssi.

Creative Commons on kansainvälinen yhteisö, jonka tavoitteena on luoda vapaasti jaettavalle tiedolle yleinen toimiva lisenssi. Lisenssi antaa tekijälle samalla mahdollisuuden jakaa tuotettua tietoa ja mahdollistaa sen hyödyntämisen ja uudelleenkäytön, sekä vaatia käyttäjää noudattamaan tiettyjä ehtoja. Yleiset ehdot ovat lähteeseen viittaaminen ja saman lisenssin antaminen kaikille aineistoon perustuville jatkotuloksille.

Creative Commons -lisenssi on yleinen avointen aineistojen jakamisessa. Osa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietosisällöstä on avoimia aineistoja, ja siten CC BY 4.0 -lisenssin alaisina jaettavissa.

CC BY 4.0 lyhyesti(siirryt toiseen palveluun) (suomeksi)
Creative Commons 4.0 -lisenssi(siirryt toiseen palveluun) (englanniksi)

Kokonaisuus, jolla kuvataan digitaalisten aineistojen ja menetelmien tietoturvaa ja riskienhallintaa.

Digitaalinen turvallisuus koostuu viidestä osa-alueesta:

1. Riskienhallinnasta
2. Toiminnan jatkuvuudesta ja varautumisesta
3. Tietoturvallisuudesta
4. Kyberturvallisuudesta
5. Tietosuojasta

Julkisen hallinnon digitaalisesta turvallisuudesta ja hyvästä digitaalisesta tiedonhallinnasta säädetään lailla julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019). Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen julkisen hallinnon digitaalisesta turvallisuudesta (VM/2020/47), jossa määritellään keskeiset periaatteet ja palvelut digitaalisen turvallisuuden kehitykselle ja toteutukselle. Lain velvoitteiden noudattamista valvoo valtionvarainministeriön yhteydessä toimiva tiedonhallintalautakunta.

European Petroleum Survey Group, koordinaattijärjestelmäkoodisto

Koodisto, johon on kuvattu maailmanlaajuisesti käytössä olevia koordinaatistoja. ESPG-koodeilla eri koordinaatistojen määritykset voidaan helposti lisätä ja yhdistää eri ohjelmien ja tietokantojen välillä. Suomessa yleisessä käytössä ovat EPSG:3067 (ETRS-TM35FIN) ja EPSG:3873–3885 (ETRS-GK19FIN-31FIN). Lisäksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä luovutetaan tietoja EPSG:4326 (WGS84) ja EPSG:3857 (Google Web Mercator) -koordinaatistoissa.

Suomessa käytössä oleva, kaistoihin jaettu koordinaattijärjestelmä.

ETRS-GK(n)FIN-koordinaattijärjestelmä perustuu eurooppalaiseen ETRS89-koordinaatistoon. GK-lyhenne viittaa Gauss-Krüger-projektioon, jossa ellipsoidi on poikittaisen lieriön sisällä. (n) on tässä yhteydessä kunkin paikallisen koordinaatiston keskikaistan tunnus. Projektiotyypin takia koordinaatisto on epätarkka itä-länsisuunnassa, kun siirrytään kauemmas kaistan keskiosasta. Negatiivisten koordinaattien välttämiseksi keskikaistan sijainti itä-länsisuunnassa on nollan sijaan 500 000 m. Esimerkiksi ETRS-GK20FIN olisi 500 000 m itään ja länteen pituuspiiristä 20°.

Suomen laajuinen koordinaattijärjestelmä

Lyhenne koostuu neljästä osasta. ETRS:llä ilmaistaan järjestelmän olevan osa eurooppalaista koordinaatistoa. TM:lla tarkoitetaan projektiota Transverse Mercator, jossa ellipsoidi on poikittaisen lieriön sisällä. 35 tarkoittaa keskiviivan sijaintia ja vastaa itäistä pituuspiiriä 27°. FIN viittaa koko Suomen laajuiseen käytettävyyteen ja eurooppalaisesta standardista poikkeavaan kaistanleveyteen.

Paikkatietokohteiden siirtoa varten kehitetty tiedostomuoto.

Pohjautuu JSON (JavaScript Object Notation) -muotoon, jossa määritellään tiedoston sisällön muoto ja sisältö yhdessä tiedostossa. Tiedosto on tekstimuotoinen ja ihmisluettavampi kuin vanhempi XML-muoto. GeoJSON sisältää kohteen koordinaattien ja geometrian kaltaisia attribuutteja perustietoina sekä valinnaisia muita tietoja. Jokaisen tiedon määritelmä on ennen tietosisältöä, esim. ”KaavaKohde:TeollisuudenAlue”.

Koordinaatteihin kiinnitetty kuvatiedosto

GeoTIFF pohjautuu avoimen standardin TIFF-kuvatiedostomuotoon (Tagged Image File Format). TIFF-muotoa käytetään, koska sen metatietoihin voidaan tallentaa tarvittavat sijaintitiedon määritteet. TIFF-kuvat ovat pakkaamattomia, mikä tarkoittaa parasta kuvanlaatua ja suurta tiedostokokoa. Sijaintitiedot sisältävät käytetyn koordinaattijärjestelmän (esim. WGS84), yhden kulman koordinaatit (pohjoinen, itä), kuvapikselien määrän ja yhden pikselin koon maastossa.

Geographic Markup Language

XML-muotoon pohjautuva ohjelmointikieli, jolla ilmaistaan paikkatietokohteita tekstimuotoisena. GML koostuu kahdesta tiedostosta, joista toinen määrittelee sisällön ja muodon ja toinen pitää sisällään varsinaisen tietosisällön. Valmiiden GML-määrittelytiedostojen (skeema, engl. schema) avulla voidaan määrittää tarkasti kohteiden muotoa ja visualisointia.

Myös Web Mercator (EPSG:3857), yleinen koordinaattijärjestelmä verkossa olevissa karttapalveluissa.

Web Mercator on Mercator-karttaprojektiosta muokattu koordinaattijärjestelmä, jonka pohjana on maapallon kuvaaminen pallona sylinterin sisällä. Tämä menetelmä antaa oikeanlaisia muotoja, mutta voi olla epätarkka sijaintikoordinaattien suhteen verrattuna elliptisiin koordinaatistoihin. Epätarkkuus korostuu suurissa mittakaavoissa ja kaukana päiväntasaajalta.

Industry Foundation Classes

Rakennusmallien tietomallipohjainen tiedosto, jolla voidaan siirtää tietoa eri järjestelmien välillä. IFC on samalla sekä tiedostomuoto että skeema, joka määrittää tietosisällön ja muodon. IFC on samankaltainen kuin XML- tai JSON-tiedostomuodot. Se sisältää kaiken rakennusten tietomalliin liittyvän tiedon, kansainvälisesti standardoidussa muodossa. IFC on avoin tiedostomuoto.

vrt. koneluettava

Ihmisten käyttötarkoituksiin luotua tietoa. Esimerkiksi kaksiulotteiset kartat, piirrokset ja sanalliset selostukset. Käytetään kuvaamaan tiedon muotoa, josta voi lukea suoraan ja ymmärrettävästi asioiden merkityksen.

Infrastructure for Spatial Information in Europe, EU:n paikkatietoaineistojen tietorunko

Euroopan unionin yhteinen rakenne, jolla kuvataan kansallisten merkittävien paikkatietoaineistojen avaaminen ja jakaminen julkisesti ja ilman korvausta. Aineistojen tulee noudattaa yhteisesti sovittuja standardeja, jolloin ne ovat sekä sisällön että teknisten ominaisuuksien puolesta yhteensopivia tiedon tuottajasta riippumatta.

Kahden järjestelmän yhdistäminen toisiinsa saumattomasti, myös kytkentä.

Integraation on tietojärjestelmiin liittyvä yläkäsite, jolla kuvataan eri tekniikoilla kehitettyjen järjestelmien kytkemistä toisiinsa. Integraatio voidaan toteuttaa esimerkiksi rajapinnalla. Tavoitteena on, että tieto siirtyy järjestelmien välillä saumattomasti ja mahdollisimman automaattisesti.

JavaScript Object Notation

JSON on tiedonsiirtoon ja säilyttämiseen luotu tiedostomuoto. Se perustuu JavaScript-ohjelmointikieleen ja on yksiselitteinen. Tiedosto pitää sisällään varsinaisen tiedon lisäksi myös tietueiden otsikot ja määrittelee, missä muodossa tieto on. JSON-muotoa käytetään erilaisissa rajapintapalveluissa, joissa saatavan tiedon sisältö ja muoto voidaan kysellä suoraan rajapinnassa olevasta JSON-tiedostosta.

Kaavan tuottaminen vakioidun tietomallin mukaisena eri ohjelmistoin -hanke.

KAATIO-hankkeessa tavoitteena on luoda yhdessä järjestelmätoimittajien kanssa työkaluja, joilla voidaan tuottaa valtakunnallisesti yhteentoimivaa tietomallimuotoista kaava-aineistoa. Hanketta vetää Oulun kaupunki.

Lainvoiman saaneiden ja voimassa olevien kaavojen ulkorajojen yhdistelmä. 

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 29 § mukaisesti kunnalla on oltava tietopalvelu, josta näkyvät kulloinkin voimassa olevat ja lainvoiman saaneet kaavat. Kaavaindeksi on näiden kaavakarttojen ulkorajojen yhdistelmä, johon voi liittyä kaava-asiakirjoja.

Tietomallimuotoiseen kaavaan sisältyvä kohde, jolla on maantieteellinen sijainti ja geometria ja johon liittyy vähintään yksi kaavamääräys.

Kaavakohteen geometria voi olla pistemäinen, viivamainen, aluemainen tai kolmiulotteinen. Kaavakohteita voidaan tarkastella paikkatietokohteina. Kaavakohde ei sisällä tietoa kaavan ohjausvaikutuksesta, vaan siihen tulee aina liittyä kaavamääräys.

Kaavaan sisältyvä määräys, jolla ohjataan alueidenkäyttöä ja rakentamista.

Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaava koostuu merkinnöistä ja määräyksistä. Vuoden 2024 alusta voimaan tulevan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä tietomallimuotoinen kaava koostuu kaavamääräyksistä ja kaavakohteista. Kaavamääräys kohdistuu yhteen tai useampaan kaavakohteeseen tai koko kaava-alueeseen. Koko kaava-alueeseen kohdistuvaa kaavamääräystä kutsutaan yleismääräykseksi. Kaavamääräykset ovat oikeudellisesti sitovia.

Nykyisiin kaavamerkintöihin liittyvä tietosisältö, esimerkiksi alueen käyttötarkoitus, sisältyy tietomallipohjaisessa kaavassa kaavamääräykseen. Kaavatietomallissa kaavamääräykset annetaan koneluettavassa muodossa hyödyntämällä etukäteen määriteltyjä koodistoja tai ei-koneluettavassa muodossa kirjoitettuna tekstinä tai niiden yhdistelmänä.

Tietomallin tekninen osa, jonka avulla kaavakohteisiin liittyvät tietomallimuotoiset kaavamääräykset kootaan yhteen siten, että niistä saadaan koottua ihmisluettava kokonaisuus.

Tietomallimuotoisesti laaditut kaavakohteisiin liittyvät kaavamääräykset voivat koostua useampien koodiarvojen yhdistelmästä, esimerkiksi määrittelemällä kaavamääräyslajiksi ”liikerakennusten alue” ja ”asumisen alue”, jolle annetaan lisätiedoksi ”uusi”. Kaavamääräysryhmän avulla tämä yhdistelmä voitaisiin nimetä selkokielisesti: ”Uusi asuin- ja liikerakennusten alue” ja antaa sille kirjaintunnus AL.

Kaavaan, kaavakohteeseen tai kaavamääräykseen liittyvä suositus, jolla ei ole oikeusvaikutuksia.

Kaavasuositus on kaavan tietomallissa kaavamääräyksestä erillinen tietosisältö, joka ei ole osa kaavamääräyksistä ja kaavakohteista koostuvaa juridista kaavaa, mutta jonka avulla voidaan esittää kaavamääräystä täydentävä, oikeusvaikutukseton kuvaus esimerkiksi kaavan tai kaavakohteen toteutuksen tavasta tai tavoitteesta.

Kaavatietomalli mahdollistaa suosituksen kohdentamisen koko kaavaan taikka tiettyihin määräyksiin tai kohteisiin. Kaavasuositusta ei tule kirjoittaa velvoittavaan sanamuotoon, jotta se ei sekoitu määräyksiin. Mikäli kaavasuositus esitetään yhdessä kaavamääräysten kanssa, se on erotettava selvästi kaavan oikeusvaikutteisesta sisällöstä.

Lainvoiman saaneiden ja voimassa olevien kaavojen yhdistelmä. Käytetään myös termiä ajantasa-asemakaava.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 29 § mukaisesti kunnalla on oltava tietopalvelu, josta näkyvät kulloinkin voimassa olevat ja lainvoiman saaneet kaavat. Kaavayhdistelmässä kaavakartat esitetään kokonaisuudessaan ja sidottuna vastaamaan todellista sijaintiaan kunnassa. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä voi toimia kunnassa voimassa olevien kaavojen kaavayhdistelmänä 1.1.2024 alkaen. 

Ympäristöministeriön KATJA-hankkeessa valmistellaan tietomallimuotoista kaavoitusta ja tonttijakoa koskevia asetuksia. Asetuksilla säädetään koneluettavien kaavatietojen ja tonttijaon yhteentoimivuuden teknisistä määrityksistä sekä kaavojen vakiomuotoisesta esitystavasta. Hankkeen toimikausi on 1.5.-31.12.2023.

KATJA-hanke(siirryt toiseen palveluun), ym.fi

Kaavatietojen digitalisointi sekä kunnan kaavayhdistelmän digitointiohje -hanke.

Lohjan kaupungin vetämän KATTI-hankkeen tavoitteena on digitoida osallistuvien kuntien asema- ja yleiskaavat kansallisesti yhteentoimivaan muotoon käyttämällä KAATIO-hankkeessa laadittuja työkaluja. Lopputuloksena on ohjeistus prosessin läpikäymisestä.

vrt. ihmisluettava

Tietosisällön esittäminen rakenteellisessa muodossa, esimerkiksi taulukoissa. Koneluettavuudella pyritään yksinkertaistamaan tulkinnanvaraisia asioita sekä yhtenäistämään tiedon muotoa.

Tietojärjestelmissä konemuotoista tietoa voidaan yhdistellä olemassa olevaan tietosisältöön, jossa monisanaiset tai tulkinnanvaraiset tietokohteet on korvattu yksiselitteisillä merkinnöillä, koodeilla tai niihin verrattavilla ilmaisuilla. Koneluettavuus on tiedon rakenteellistamista taulukoihin tai muuten jaoteltuihin tiedostoihin, joista ohjelma on helpompi poimia samaan kohteeseen tai asiaan liittyvää tietoa. Oleellista konemuodossa on eri lähteistä tulevien tietojen yhdisteleminen ja yhtenäinen muoto.

Luettelo rakenteisen tiedon hallintaan laadituista merkintätavoista ja niiden selityksistä.

Koodisto on tietomallipohjaisiin sovelluksiin tarkoitettu, tiedon tekninen esitystapa. Koodeilla esitetty tieto on samalla koneluettavaa (yksiselitteinen ja uniikki koodimerkintä) ja ihmisluettavaa (koodin selitys).

Lokimerkintä, lokitiedosto, lokitus, engl. log, log file, digitaalinen merkintä tapahtumista ja tekijöistä.

Lokitus tarkoittaa digitaalisen jalanjäljen kirjaamista tiedostoon. Lokiin kirjataan ainakin ajankohta, käyttäjän tunniste ja mitä tietoa käyttö on koskenut. Loki voi tallentaa myös tiedon siitä, miten tietoa on käytetty (esim. lukeminen ja muutokset). Lokin kerääminen on osa järjestelmän tietoturvaa.

Toteutusratkaisusta tai tiedon muodosta riippumaton tapa esittää tietomallin tietoja ja niiden välisiä suhteita.

Looginen tietomalli on relaatiotietomallin esittämistapa, jonka tarkoituksena on olla mahdollisimman riippumaton tietojärjestelmän toteutuksesta. Tämä tarkoittaa, että tietomallin periaatteita voidaan soveltaa tiedon muodosta, tuotantotavasta tai säilytyspaikasta riippumatta. Yhteisen loogisen tietomallin pohjalta voidaan luoda yhteensopivia tietokantoja erilaisiin järjestelmiin.

Engl. metadata, digitaalisiin tiedostoihin tai kohteisiin liittyvä ominaisuustieto.

Metatieto tunnetaan paremmin suomenkielisellä termillä ominaisuustieto. Metatietoa on kaikki digitaaliseen tiedostoon tai yksikköön (esim. karttakohde, rakennus) liitetty lisätieto. Myös sijaintitieto voi olla metatietoa, etenkin kun kohde on tallennettu järjestelmään, jossa sitä ei käsitellä paikkatietona. Yleisimmin metatietona on kohteen nimi, tunnus, päivämäärä.

Yleisesti Suomessa käytössä oleva korkeusvertausjärjestelmä.

N2000 on koko Suomen laajuudelle laadittu korkeusjärjestelmä, jonka arvot on sidottu eurooppalaisen EVRS-järjestelmän lähtöpisteeseen (NAP, Normaal Amsterdams Peil). Korkeusjärjestelmä vastaa siten ETRS-koordinaattijärjestelmiä, jotka ovat sidoksissa eurooppalaiseen käytäntöön.

Open Geospatial Consortium, kansainvälinen standardityöryhmä

OGC:n tavoitteena on luoda ja ylläpitää avoimia standardeja paikkatiedon käyttöön ja siirtämiseen. Ryhmän toiminnassa on mukana sekä järjestelmäkehittäjiä että loppukäyttäjiä. Tavoitteena on mahdollistaa tiedon vapaa käytettävyys ja siirtyminen tiedontuotannosta loppukäyttäjälle, riippumatta käytetystä ohjelmistosta tai käyttäjän tietotaidoista.

Avoin rajapintamäärittelyjen kokonaisuus

OGC API -kokonaisuus määrittelee kehyksen paikkatietoa käsittelevän tietoaineiston siirrolle rajapinnan kautta. Kokonaisuuteen kuuluu useita osia, jotka on jaettu sisällön perusteella.

Avoin rajapinta paikkatietokohteille

OGC API -kokonaisuudessa ”Features” (suom. ominaisuus) määrittelee fyysisiä kohteita, jotka on esitetty paikkatietona. Esimerkiksi tie tai rakennus on määritelty kohdeluokaksi, jonka voi hakea Features-rajapinnan kautta.

Avoin rajapinta osissa siirrettävälle paikkatiedolle

OGC API -kokonaisuudessa ”Tiles” määrittelee rajapinnan, jolla siirretään erilaisia, neliömäisiin osiin jaettuja tietoja. Tiedot voivat olla vektoreita, kuvia tai muita vastaavia. Tiles (suom. tiili) perustuu vanhempaan WMTS (Web Map Tile Service) -formaattiin. Rajapinta hakee halutun osan määritellyn matriksikokonaisuuden, rivin ja sarakkeen perusteella.

Ympäristöministeriön ja Verohallinnon luoma testialusta rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ja muiden tietokantojen aineiston yhdistelemiselle.

OmaRakennus-demo on testiaineistoa käyttävä alusta, joka havainnollistaa tietojärjestelmissä olevien tietoaineistojen yhdistämistä rakennetun ympäristön kohteiden perusteella. Alustan käyttämä aineisto on puutteellista eikä vastaa täysin rakennetun ympäristön tietojärjestelmän suunnitellun tietosisällön muotoa tai laajuutta.

OmaRakennus-demo(siirryt toiseen palveluun)

Tietojen vain-luku-version luominen toiseen järjestelmään.

”Vain-luku”-versio tarkoittaa, että peilaavaan järjestelmään ei tehdä suoraan muutoksia. Peilaava järjestelmä ei itse muokkaa tietoja, vaan tietoja ylläpidetään (lisäys, päivitys, poisto) vain lähdejärjestelmässä eli siellä, missä alkuperäiset tiedot sijaitsevat. Peilaus ei ole kertaluonteinen toimenpide, vaan lähteen muutokset synkronoidaan peilaavaan järjestelmään.

Tiedonhallinnan kannalta pyritään siihen, että järjestelmien tiedot ovat identtiset mahdollisimman pienellä viiveellä. Tietomallien osalta peilattavan ja peilaavan järjestelmän tietomallien on oltava identtiset. Jos välissä tehtäisiin tietojen muokkaamista tai formaattimuunnoksia, olisi kyseessä muu toiminto kuin peilaus.

Väliaikainen tallennuspaikka, engl. cache tai buffer

Tietojen välityksessä oleva vaihe, jossa siirtyvä tieto tallennetaan väliaikaisesti varsinaisen tallennussijainnin ulkopuolelle. Puskurit suojaavat tiedonvälityksen molempia osapuolia. Puskuri estää järjestelmän ylikuormittumista ja mahdollistaa tiedon käsittelyn pysymisen vakaana. Samalla lähettävä järjestelmä voi tuoda tietoa puskuriin silloinkin, kun vastaanottava järjestelmä on pois käytöstä.

*) viittaa useisiin samankaltaisesti toimiviin tunnuksiin esim. rakennustunnus, huoneistotunnus, kaavatunnus.

Pysyvien tunnusten käyttäminen yksittäisten tietokokonaisuuksien (rakennus, huoneisto, kaava) tunnistamiseksi on oleellinen osa tietomallin toimintaperiaatetta. Se säilyy samana kohteen koko elinkaaren ajan eikä samaa tunnusta anneta toiselle kohteelle. Näin myös kumotut kaavat tai puretut rakennukset voidaan myöhemmin tunnistaa ja niiden tiedot hakea järjestelmästä.

Pysyvä tunnus mahdollistaa tietojärjestelmän eri osien liitokset, kun rakennukseen voidaan kohdistaa huoneistoja tai kaavaan rakennuksia. Pysyvillä tunnuksilla voidaan tietoa hakea myös eri järjestelmien välillä, esim. Ryhti ja Verohallinnon GenTax. Tunnus voi olla muodossa, jossa siinä on pelkkiä numeroita (esim. kiinteistötunnus) tai kirjaimia ja numeroita (esim. rakennustunnus).

Sähköinen ja ennalta määritelty yhteys useamman eri tietojärjestelmän välillä.

Rajapinta on tekninen yhteys, jossa palveluntarjoaja määrittelee mitä tietoa ja miten se tarjoaa tietojärjestelmän ulkopuolisille tahoille. Rajapinnan avaaminen vaatii ohjelmointia, kuten myös ulkopuolisen tietojärjestelmän kytkeminen siihen. Rajapinta mahdollistaa tiedonsiirron automatisoinnin ja erilaisten sovellusten kehittämisen varsinaisen tiedon tuotantotahon ulkopuolella.

Kuntien rakennusvalvonnan sähköisen lupaprosessin edelleen kehittämisen ja prosessien automatisoinnin hanke.

RAVA3Pro on Helsingin kaupungin vetämä digihanke, jonka tavoitteena on vahvistaa rakennuslupaprosessin digitaalisuutta ja etenkin rakennuksen tietomallien (kts. BIM ja IFC) käyttöä rakennusvalvonnassa. Hankkeessa laaditaan yhteisiä käytäntöjä ja koulutuksia, jotka voisivat toimia kaikkien Suomen kuntien tarpeisiin.

Tietomallimuoto, joka muodostuu tauluista, rivistä ja sarakkeista.

IBM:n kehittämä tietomallimuoto on nykyisin hyvin yleinen. Sen perusosia ovat tietokantataulut, jotka koostuvat riveistä ja sarakkeista. Jokaisessa taulussa on taulun sisäinen, uniikki pääavain (engl. primary key), joka erottaa taulun rivit toisistaan. Lisäksi taulussa on toiseen tauluun viittaava viiteavain (engl. foreign key). Taulujen sisältö voidaan linkittää toisiinsa viiteavaimilla. Nämä taulujen väliset suhteet ovat relaatiotietomallin keskeinen osa.

REpresentational State Transfer, rajapintojen toimintaa määrittelevä runko.

REST määrittelee arkkitehtuurisen rungon tiedonsiirrolle rajapintojen kautta. Rajapinnan tulee noudattaa REST-periaatteita. Periaatteet määrittelevät mm. palvelimen ja käyttäjän vastuut tiedonsiirron määrityksissä sekä tiedon rakenteen ja saatavuuden.

Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön digitalisaatiota kehittävä hanke.

Ryhti-hankkeessa kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa syntyvät tiedot kootaan saataville yhtenäisessä muodossa. Tätä varten luodaan laajassa yhteistyössä valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Uudistuksesta hyötyvät sekä tiedon tuottajat että sen käyttäjät.

Ryhti-hanke ja sen aikataulu kytkeytyy useisiin muihin alan digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin. Keskeisin on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus. Rakennetun ympäristön digitalisaatiota koskevat lait tulevat voimaan 1.1.2024, jolloin myös uusi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä avautuu käyttäjille.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (ent. RYTJ)

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä tietojärjestelmä, johon kootaan viranomaispäätöksissä syntyvää tietoa rakennetusta ympäristöstä. Alkuvaiheessa maakunta-, yleis- ja asemakaavat, tonttijaot sekä rakennusluvat ja poikkeamispäätökset.

Maksutonta, toiminnallista tukea kunnille ja maakuntien liitoille rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönotossa.

Ryhti-muutostuki on kuntien ja maakuntien liittojen asiantuntijoille tarkoitettu, toiminnallista tukea tarjoava projektityöryhmä. Palvelun tuottaa DigiFinland Oy ja sen rahoitus tulee Ympäristöministeriön budjetista. Tukeen kuuluvat mm. digivalmiuden selvitys, toimenpidetarpeiden kartoitus ja ohjaus, ilmaiset koulutukset ja ajankohtaiset tietoiskut.

Tietyn aihealueen käsitteistä muodostettu kokonaisuus

Sanastot ovat luetteloita jossain kielessä tai ympäristössä sallituista sanoista tai termeistä luokitteluineen, määritelmineen, kuvauksineen ja esimerkkeineen. Sanastot laaditaan aihealueen ammattilaisten ja sanastotyön asiantuntijoiden yhteistyönä.

Informaation sisältö ja merkitys säilyy muuttumattomana, kun tietoa siirretään eri organisaatioden välillä.

Semanttisella yhteentoimivuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa tieto säilyy samanlaisena sen siirtyessä organisaatiosta toiseen ja että lähettäjä ja vastaanottaja ymmärtävät tiedon sisällön ja merkityksen samalla tavalla. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan yhteisesti sovittuja käytäntöjä, koodistoja ja termejä, joilla tietoa voidaan kuvata. Tavoitteena on, että termit ymmärretään ilman tarpeettomia muunnoksia, jotka voivat vahingoittaa tai vääristää tietosisältöä.

Simple Object Access Protocol, XML-pohjainen viestinvälityskäytäntö

SOAP on internetin kautta välitettäville viesteille suunniteltu yhteyskäytäntö, jonka pohjalla on internetin perusyhteyskäytäntö HTTP (Hypertext Transfer Protocol). SOAP-protokolla määrittelee siirrettävän tiedoston sisällön, jolloin tiedonsiirto lähettäjän ja vastaanottajan välillä on mahdollisimman sujuvaa. Myös tieto tarpeesta muuntaa viestin muotoa sen toiminnan takaamiseksi on sisällytetty XML-muotoiseen tiedostoon. SOAP toimii erilaisten ohjelmien ja sovellusten välillä riippumatta siitä, miten ne on ohjelmoitu. SOAP-muotoiseen viestiin voidaan sisällyttää kaikki se tieto, jonka vastaanottaja tarvitsee voidakseen lukea viestin sisältöä oikein.

Yleiskäsite, joka sisältää digitaalisen aineiston käsittelyn toimenpiteet, laitteet ja ohjelmistot.

Tietojärjestelmä on laaja yleiskäsite, jolla tarkoitetaan digitaalisen aineiston käsittelyssä käytettäviä laitteita, menetelmiä ja ohjelmistoja. Tietojärjestelmä voi siis olla yksittäinen ohjelmiston ja laitteiston kokonaisuus. Sanaa käsitettä käytetään myös kuvaamaan kansallisia, monialaisia ja monien eri tahojen yhdessä käyttämiä kokonaisuuksia.

Engl. data model, tieto ja tiedon välisten suhteiden kuvaaminen.

Tietomalli on yläkäsite erilaisille tietokokonaisuuksille ja niiden määrittelyille. Siinä kuvataan eri ominaisuustietojen keskinäiset suhteet (relaatiot), tiedon muoto sekä koodistot ja käsitteet, joita on tarpeen käyttää tiedon yhtenäistämisessä ja koneluettavuudessa. Tietomalleja voi olla hyvin erilaisia. Jo rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä ja sen ympärillä olevassa laajemmassa kokonaisuudessa käsitellään mm. kaavatietomallia ja luvituksen tietomallia. Näiden lisäksi järjestelmään tuodaan liitteenä rakennuksen tietomalli (BIM).

Viranomaisen tehtävien hoidossa tai muussa toiminnassa käytettäviä tietoaineistoja sisältävää kokonaisuus.

Tietovaranto on useista lähteistä koottu kokonaisuus, jota voidaan käyttää viranomaistyössä. Suurin osa tiedoista tulee viranomaisprosesseissa tai on muuten julkista. Tietovarannoissa voi olla myös avoimeksi katsottavia aineistoja, jolloin niihin pitää olla pääsy myös muilla kuin viranomaiskäyttäjillä. Nykyisin tietovarantoa käytetään tietojärjestelmän avulla, mutta tietovarannoiksi katsotaan myös analogista tietoa sisältävät kokonaisuudet.

Unified Modeling Language, tietomallin suunnitelman ohjelmointikieli

UML on tietomallin esitystapa, jolla kuvataan tietomallin eri osioiden suhdetta tosiinsa visuaalisesti erilaisilla menetelmillä. Rakennetun ympäristön UML-tietomallit on kuvattu toiminnallisina vuokaavioina, joissa tarkastellaan eri kohteiden suhteita toisiinsa.

Uniform Resource Identifier, yhtenäinen resurssitunniste

URI on verkossa olevan sisällön yksilöllinen tunniste. URI:lle on määritetty muoto, joka toimii samalla tavalla kuin URL (Unified Resource Location). URI-muodossa määritellään sisällön muoto (esim. ”http:” verkkosivulle tai ”mailto:” sähköpostille) ja sisällön sijainti (esim. ”ym.fi” verkkosivulle tai ”ryhtimuutostuki@digifinland.fi” sähköpostille). URI-muodon tarkoituksena on ilmaista mistä ja missä muodossa haettu tieto löytyy. Tietomallin sisällöissä URI-muoto viittaa usein liitetiedostojen sijaintiin palvelimella.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään rakennettava tiedon laadun ja muodon tarkistustyökalu.

Validointipalvelussa tarkastellaan kaavoituksen tietomallimuodon yhteensopivuutta siihen, mitä tietojärjestelmään pitää ja voidaan tallentaa. Palvelu ilmoittaa pakollisten tietojen puutteista, tietojen yhteensopivuusongelmista (esim. tiedon muoto) tai hyväksyy tuodut tiedot. Validointipalvelu pysyy osana järjestelmää myös myöhemmässä vaiheessa. Se tulee olemaan kunnan tai maakunnan järjestelmän (tiedontuottaja) ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (tiedon vastaanottaja) välissä.

Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään -hanke.

VOOKA on Suomen ympäristökeskuksen vetämä digihanke, jonka tavoitteena on osallistuvien kuntien kanssa selvittää ja kehittää prosessi, jossa voimassa olevat, analogiset ja digitoidut kaavakarttojen rajaukset voidaan muuntaa tietomallimuotoon. Hankkeessa tavoitteena on pilottikuntien lisäksi saada kaikkien Suomen kuntien kaavarajat tietomallimuodossa ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.

World Geodetic System 1984, koko maailman kattava koordinaattijärjestelmä

WGS84 on kartografinen (asteinen), koko maapallon kattava koordinaattijärjestelmä. Se on laajasti käytössä karttasovelluksissa, paikkatieto-ominaisuuksia käyttävissä ohjelmistoissa sekä GPS-paikannuksen perustana. Vuosiluku 1984 viittaa koordinaatiston perustana olevaan ellipsoidiin, jota tarkastetaan tasaisin väliajoin.

Web Map Service, karttakuvien siirtostandardi

WMS-standardi on osa OGC:n rajapintavalikoimaa. Se on kevyt ratkaisu tarjota rajapinta, josta saa kuvamuotoisia paloja kartasta. WMS-standardissa määritellään, mistä karttakuva halutaan, mikä on sen rajaus ja koordinaattijärjestelmä. WMS tukee vain rasterimuotoisia karttakuvia. Vektorimuotoiselle tiedolle, mukaan lukien laajemmat metatiedot, soveltuva rajapinta on WFS (Web Feature Service).

Web Map Tile Service, karttakuvatiilien siirtopalvelu

WMTS-standardi on WMS-standardin laajennus. WMS on suunnattu ohjelmistoille, jotka pystyvät määrittelemään hakurajauksen ja haettavien karttakuvien koon. WMTS-standardi tuo samantyylisen kuvamuotoisen karttalatauksen verkkopalveluille eli karttapalveluun. WMS-standardin keskeinen osa on, että ladattavissa olevien karttakuvien koko ja rajaus on ennalta määritelty.

eXtensible Markup Language, laajennettava merkintäkieli

XML on monipuolinen, digitaalisen tiedon siirtämiseen soveltuva merkintäkieli. XML-tiedosto pitää sisällään sekä tiedon siitä, mitä tietoa siirretään tai tallennetaan että tiedon itsessään. XML-muoto toimii sovelluksesta riippumatta, mutta sovelluksessa määritellään, mitä tietoja tiedostosta luetaan.

engl. XML scema, ennaltamääritelty XML-muotoinen tiedosto.

XML-skeema on XML-merkintäkielen jatke, jolla määritellään tarkemmin mitä tietoa tiedosto voi sisältää ja missä muodossa tiedon on oltava. Tämä mahdollistaa tiedon toimivuuden ja jakamisen erilaisten sovellusten välillä, koska tiedon lähetetty muoto vastaa odotettua muotoa. Skeemat mahdollistavat sovellusten kehittämisen ennalta laadittujen määrittelyjen pohjalta. Skeeman käyttäminen mahdollistaa myös tiedon laadun ja vaatimusten täyttymisen tarkistuksen.

Myös Y-alusta, kokoelma työkaluja yhteentoimivuuden ja tiedonhallinnan parantamiseen.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ylläpitämä yhteentoimivuusalusta on kokoelma työkaluja, joiden käyttö on vapaata ja avointa. Työkaluilla voidaan laatia sanastoja, koodistoja ja loogisia tietomalleja, joita voidaan jakaa eri toimijoiden kesken. Palvelu on tarkoitettu niin julkisille kuin yksityisille toimijoille. Palvelun tarkoitus on vähentää päällekäistä työtä, kun jo kertaalleen määriteltyjä kokonaisuuksia voi hyödyntää uusien projektikokonaisuuksien pohjalla.

Kardinaliteetti eli kuinka monta kertaa tietoelementti voidaan tai pitää liittää toiseen tietoelementtiin.

Tietokannan perusteissa tietokokonaisuudet liittyvät toisiinsa eri tavoilla eli kardinaliteeteilla. Tässä numeroilla ilmaistaan miten moneen toiseen tietoelementtiin tarkasteltava tietoelementti voi liittyä. Numeroilla ilmaistuna yksi (1) tarkoittaa tasan yhtä vastaavaa kohdetta, (1..) tarkoittaa vähintään yhtä vastaavuutta. Numero nolla (0) tarkoittaa, että elementtiin ei ole pakko liittää toista, vastaavaa elementtiä. Jolloin (0..1) tarkoittaa yhtä tai ei yhtään ja (0..) tarkoittaa ei yhtään, yksi tai useampia. Tässä yhteydessä ”n” ja ”” merkinnät vastaavat toisiaan. Esimerkiksi kunta on yksi (1), toista kuntaa ei ole samoilla tiedoilla. Kunnalla voi olla monta kaava-aluetta tai rakennuslupaa ( tai n). Kaavakohteita () voi olla kaavassa (1) yksi tai useampi, jolloin merkintä on (1..). Kaavakohteeseen (1) voi kohdistua yksi tai useampi kaavamääräys (). Kaavasuosituksia voi olla yksi tai useampi () ja ne voivat kohdistua tai olla kohdistumatta kaavakohteeseen (0).