Ryhti rakentaa tiedon tulevaisuutta. Rakennetun ympäristön tieto on hajallaan eri paikoissa, mutta tulevaisuudessa tieto löytyy yhdestä ja samasta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Tämä hyödyttää esimerkiksi yhdyskuntarakennetta ja muuta rakennettua ympäristöä analysoivia tutkijoita.
Käynnissä on mittava muutos. Ryhti-uutiskirjeen kirjoitussarjassa esittelemme, mitä se tarkoittaa käytännössä. Uusi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä tulee käyttöön vuonna 2024, jolloin myös sitä koskevat lait astuvat voimaan. Työ jatkuu Ryhti-hankkeen jälkeenkin siten, että vuosina 2025–2029 on siirtymäkausi, jolloin järjestelmää otetaan laajemmin käyttöön ja siihen lisätään uusia sisältöjä. Vuonna 2030 mennessä toivomme, että tiedon digimuutos on vakiintunut ja synnyttänyt lukuisia jatkosovelluksia. Tuolloin meillä on maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova rakennettu ympäristö.
Muutos tuo hyötyjä vaikkapa kaavasuunnitteluun, kaavoituksen seuraamiseen, yritysten liiketoimintasuunnitteluun, pelastustyöhön, turvallisuuteen ja verotukseen. Muutos tuo myös laadukkaampaa tietoa erilaisten selvitysten tueksi. Nyt kysymme, mitä muutos tarkoittaa käytännössä erityisesti tutkijoille?
Rakennetun ympäristön tutkimus tehostuu
Tutkijat ja selvitysten tekijät tarvitsevat rakennettua ympäristöä koskevaa tietoa analysoidakseen esimerkiksi yhdyskuntarakenteen muutoksia. Tarvitsemme entistä tarkempaa tietoa muun muassa suunnitellun kaavan tai rakennuksen ilmasto- ja ympäristövaikutuksista sekä ennusteita väestörakenteen kehityksestä.
Tutkijoiden työ on haastavaa, sillä hajallaan olevaa tietoa on työlästä yhdistää ja vertailla. Tieto on usein myös puutteellista, ja tutkijat joutuvat käyttämään paljon aikaa sen keräämiseen. Ensisijaisia suunnitelma- ja rakennustietojen lähteitä ovat internetin avoimet aineistot. Usein ne eivät kuitenkaan riitä, ja tutkijan on otettava yhteys suoraan kuntiin.
Ongelmallista on, etteivät eri kuntien aineistot ole yhdenmukaisia. Suomessa alueiden välinen vertailu on vaikeaa, puhumattakaan kansainvälisestä vertailtavuudesta.
Tulevaisuudessa ajantasaiset kaavat ja rakennustiedot sen sijaan saadaan uudesta tietojärjestelmästä. Aineistot ovat silloin yhdenmukaisessa ja koneluettavassa muodossa, myös kansainvälisesti yhdistettävissä ja ne voidaan jakaa myös muiden käyttöön.
Muutoksen myötä tutkimus tehostuu, helpomman vertaisarvioinnin ansiosta sen laatu paranee, ja menetelmät kehittyvät. Ennen kaikkea, tutkija pystyy tarjoamaan laadukkaampaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Tutkijaa kiehtoo kansalaisten tuottaman tiedon yhdistäminen kaavatietoon
Aalto-yliopiston tutkijatohtori Pilvi Nummi tutkii kansalaisten osallistumista maankäytön suunnitteluun, erityisesti sähköistä osallistumista. ”Omassa tutkimuksessani tietomallipohjainen kaavatieto tulee erityisen kiinnostavaksi siinä vaiheessa, kun osallisten tuottama tieto voidaan kytkeä suunnitteluratkaisuihin. Voisimme tutkia esimerkiksi sitä, miten eri tavoin kerätyt mielipiteet ja niin sanottu kokemuksellinen tieto ovat vaikuttaneet suunnitteluun”, Nummi visioi.
Erityisen kiinnostavaa tietomallipohjaisesta kaavatiedosta tulee, kun suunnitteluratkaisuihin kytketään osallisten tuottama tieto.
”Tähän tarvitaan tietoa suunnitelman elinkaaresta ja eri vaiheissa tehdyistä suunnitteluratkaisuista. Tämä on virallista kaavatietoa täydentävää tietoa, mutta kaavatietomalli mahdollistaa myös sen tallentamisen osaksi suunnitelmatietoa. Se, tulevatko kunnat tällaista tietoa tallentamaan, on toinen asia. Uskon, että osa kunnista menee tähän suuntaan”, Nummi ajattelee.
”Kaavapalautteen liittäminen tietomallimuotoiseen kaava-aineistoon kiinnostaa suunnittelijoitakin. Virallisen kaavapalautteen rinnalle voidaan tuoda myös muilla tavoin kerättyä tietoa, kuten esimerkiksi tietoa lähiympäristön laatutekijöistä, tärkeistä paikoista tai kehittämiskohteista”, Pilvi Nummi sanoo.
Artikkeli on ilmestynyt ensimmäisen kerran ympäristöministeriön ym.fi-verkkosivustolla 8.3.2022.