Kunnat ottavat käyttöön vuoteen 2029 mennessä Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman uuden lakisääteisen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) kaavoituksessa ja rakennusluvituksessa. Julkisomisteinen erityistehtäväyhtiö DigiFinland on ympäristöministeriön toimeksiannosta selvittänyt, millaisia valmiuksia kunnilla on järjestelmän käyttöönottoon ja hyödyntämiseen. Vastausten perusteella jo yli puolet kunnista on tehnyt konkreettisia toimia parantaakseen digitaalisia valmiuksiaan.
”Asukasluvultaan suurimmilla kunnilla näyttää olevan parhaimmat valmiudet ottaa uusi järjestelmä käyttöön, kun valmiutta arvioidaan kuntien tekemillä käyttöönottoa edistävillä toimilla”, kertoo selvityksen toteutuksesta vastannut asiantuntija ja väitöskirjatutkija Jarmo Pulkkinen DigiFinlandista. Muita kunnan valmiuteen liittyviä tekijöitä olivat aiempi osallistuminen kuntien yhteiseen digikehittämiseen, työntekijöiden ja kuntaorganisaation yleiset digitaaliset valmiudet sekä taloudellinen tilanne. Maantieteellisesti kuntien välillä ei löytynyt merkitseviä eroja. Kyselyyn vastasi asiantuntijoita 242 kunnasta.
Yleisimmät kuntien tekemät toimet liittyen Ryhti-järjestelmään olivat osallistuminen infotilaisuuksiin, yhteydenpito omiin järjestelmätoimittajiin, tutustuminen kansallisiin kaavoituksen ja rakennusluvituksen tietomalleihin, tiedon jakaminen muutoksesta kunnan johdolle ja päättäjille, osallistuminen koulutukseen ja konkreettisen suunnitelman tekeminen järjestelmän käyttöönottamiseksi.
Ryhti-järjestelmän käyttöönotto ja siihen liittyvä kansallinen kehittäminen koetaan kunnissa kohtuullisen hyödylliseksi sekä kunnan että oman ammatillisen kehittymisen kannalta. Hyödyllisyyden keskiarvo oli 3,2 (asteikolla 1–5). Suhtautuminen on pääosin neutraalia. Rakennetun ympäristön tiedon digitalisaation tuomat muutokset ovat aiheuttaneet innostuneisuutta, mutta myös varautuneisuutta ja huolta. Jännitettä ovat luoneet erityisesti kuntien niukat resurssit.
Ryhti-järjestelmä tuo kunnille hyötyjä ja haasteita
Hyötyinä ja mahdollisuuksina kunnissa nähtiin muun muassa valtakunnallisesti yhtenäiset digitaaliset tietomallimuotoiset aineistot, tarvittavan tiedon toimittaminen ja löytyminen yhdestä paikasta, tiedon huoltovarmuus, vertailun ja yhteistyön helpottuminen kuntien välillä sekä osallisten parempi tiedottaminen. Moni pohti myös mahdollisia kustannussäästöjä, kun osasta nykyisistä tiedon ylläpitojärjestelmistä voitaisiin luopua.
Haasteiksi koettiin kuntien teknisten toimialojen aika- ja resurssipula, tiedon puute, kuntien erilaiset lähtökohdat, valtiohallintovetoisuus, nykyisten aineistojen laatu sekä ongelmat ohjelmistotoimittajien kanssa. Useassa vastauksessa mainittiin, että valtakunnalliset hyödyt jäävät saavuttamatta, jollei myös voimassa olevia kaavoja saada uusien rinnalla Ryhti-järjestelmään. Kansallisena tavoitteena on saada järjestelmään pitkällä aikavälillä myös voimassa olevat kaavat. Kysymyksiä herättää lisäksi tietoturva ja -suoja, ja niihin onkin kiinnitetty Ryhti-järjestelmän toteutuksessa erityistä huomiota.
Kuntien näkemyksiä on otettu huomioon Ryhti-hanketta koordinoivassa ympäristöministeriössä koko hankkeen ajan. Tällä hetkellä kunnissa kaivataan lisää etenkin konkreettista tietoa, toimenpide-ehdotuksia, koulutusta, kuntien välistä yhteistyötä ja taloudellista tukea.
”Ympäristöministeriö julkaisee kolmannen avustushaun kunnille kesän 2024 jälkeen. Avustusta tullaan jakamaan kuntien ja maakuntien liittojen uudistuksen toimeenpanoon, asiantuntijoiden kouluttautumiseen ja teknisten kyvykkyyksien luomiseen”, kertoo erityisasiantuntija Jemina Suikki ympäristöministeriöstä.
Ryhti-muutostuen projektipäällikön DigiFinlandin Satu Reiskon mukaan kunnan Ryhti-valmiuksia voidaan edistää pienilläkin toimilla, kuten toimenpiteiden suunnittelulla yhdessä muiden kuntien kanssa.
Tekninen toimiala digitalisaation edelläkävijäksi
Kuntien välillä on paljon eroja rakennetun ympäristön digitalisaatiossa, mutta valtakunnallisesti katsottuna tekninen toimiala on sekä kansallisesti että kansainvälisesti edelläkävijä.
”Ryhti-järjestelmän ja siihen liittyvän innovoinnin seurauksena rakennetun ympäristön digitalisaatio ottaa merkittävän loikan eteenpäin. Lisäksi teknisen toimialan työntekijöiden tietotekninen osaaminen ja käytössä oleva teknologiainfrastruktuuri ovat pääosin hyvällä tasolla. Myös asenteet ovat pääsääntöisesti digimyönteisiä. Kuntien kaavoituksessa työskentelevä asiantuntija tiivisti mielestäni osuvasti kuntien tuntoja Ryhti-järjestelmään liittyen todetessaan, että tulevaisuuden suunta on oikea, mutta pomppuinen”, Pulkkinen summaa.
Teknisellä toimialalla työskentelee kunnissa usein vain yksittäisiä kiireisiä asiantuntijoita. Siksi työntekijöiden rooli digitalisaation edistämisessä on ratkaiseva.
”Lisääntyvästä tekoälyn ja automatiikan hyödyntämisestä huolimatta kuntien palvelutuotannon laatu on edelleen hyvin riippuvainen ammattitaitoisista ja organisatorista tukea saavista työntekijöistä. Myös digitalisaatiota edistävät innovaattorityöntekijät tarvitsevat tukea, kuten kannustusta, palkitsemista ja sosiaalisia verkostoja”, Pulkkinen arvioi.
Helmikuussa avautuneen ja marraskuun loppuun asti jatkuvan kyselyn vastauksia hyödynnetään muun muassa tulevien avustushakujen suunnittelussa ja tutkimustyössä. Tuloksista kerrotaan kansallisesti kesä- ja joulukuussa. Kyselyn suunnitteluun osallistui asiantuntijoita ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen lisäksi Kuntaliitosta ja kunnista.
Kuule lisää Ryhti-infossa
Kuntaselvityksen tuloksista kerrotaan laajemmin kaikille avoimessa Ryhti-infossa
6.6.2024 klo 13.00–14.30.
Kartta toimenpiteitä tehneistä kunnista
Lisätietoja
Jarmo Pulkkinen
Asiantuntija, väitöskirjatutkija (HTM), DigiFinland Oy