Siirry sisältöön

Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat alkuvuodesta selvittäneet, miten kunnissa on valmistauduttu uuden valtakunnallisen lakivelvoitteisen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) käyttöönottoon. Vastauksia on saatu jo 60 prosentista kunnista. Kyselyn toteuttaneen Ryhti-muutostuen asiantuntijoiden mukaan kunnat ovat edistäneet omia digitaalisia valmiuksiaan monin eri tavoin.

Omakotitalosta otetaan valokuva tabletilla.
Kunnat ovat esimerkiksi jakaneet tietoa omassa organisaatiossaan ja ottaneet yhteyttä tietojärjestelmätoimittajiin.

”Pienilläkin toimilla voidaan edistää kunnan digitaalisia valmiuksia. Voi olla esimerkiksi yhteydessä sellaisten kuntien kollegoihin, jotka ovat pidemmällä digitalisaatiossa”, kertoo kuntakyselyn toteutuksesta vastaava asiantuntija Jarmo Pulkkinen DigiFinlandista. Kyselyyn vastanneiden mukaan kuntien välistä vertaistukea ja -oppeja tarvittaisiin enemmän varsinkin samoja ohjelmistoja käyttävien kesken.

”Ryhti-järjestelmän käyttöönotto kunnissa on monivaiheinen prosessi. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi osallistumalla erilaisiin infotilaisuuksiin, jakamalla tietoa kunnan sisällä eri tahoille ja olemalla yhteydessä omaan järjestelmätoimittajaan. Toimenpiteitä voi suunnitella myös muiden kuntien kanssa yhdessä”, vinkkaa muutostuen projektipäällikkö Satu Reisko.

Kuntakyselyn mukaan alueidenkäytön suunnittelussa yleisimmät kuntien tekemät merkitykselliset toimet ovat olleet

  1. Tutustuttu kansalliseen kaavatietomalliin ja sen koodistoihin, jotka ovat Ryhti-järjestelmän alueidenkäytön tietovarannon määrittelyn pohjana.
  2. Oltu yhteydessä omaan järjestelmätoimittajaan tai järjestelmätoimittajiin Ryhti-järjestelmään liittyen ja selvitetty tarpeellisia muutoksia.
  3. Osallistuttu tietomallimuotoisuuteen liittyvään koulutukseen (esim. järjestelmätoimittajien tai oppilaitosten järjestämät koulutukset).
  4. Jaettu tietoa kunnan johdolle ja päättäjille (esim. valtuusto, hallitus, lautakunta, tietohallinto).
  5. Tehty suunnitelma, miten kunta etenee Ryhti-järjestelmän käyttöönottamiseksi (esim. Ryhti-muutostuen toimenpideohjelman avulla).

Rakentamisen luvituksen yleisimmät kuntien tekemät toimet ovat olleet

  1. Jaettu tietoa kunnan johdolle ja päättäjille (esim. valtuusto, hallitus, lautakunta, tietohallinto).
  2. Oltu yhteydessä omaan järjestelmätoimittajaan tai järjestelmätoimittajiin Ryhti-järjestelmään liittyen ja selvitetty tarpeellisia muutoksia.
  3. Osallistuttu suunnitelmatietomallikoulutukseen (BIM-tietomallit), esim. järjestelmätoimittajien tai oppilaitosten järjestämät koulutukset.
  4. Tutustuttu rakentamisen lupien tietomalliin, joka on Ryhti-järjestelmän rakennustietovarannon määrittelyn pohjana.
  5. Tehty suunnitelma, miten kunta etenee Ryhti-järjestelmän käyttöönottamiseksi (esim. Ryhti-muutostuen toimenpideohjelman avulla).

Tuloksista lisää tietoa kevään aikana

Kuntakyselyn tuloksista kerrotaan tulevina kuukausina lisää tällä sivustolla ja 6.6.2024 klo 13–14.30 Ryhti-infossa.(siirryt toiseen palveluun)

Tutustu kunnille ja maakuntaliitoille maksuttomaan toiminnalliseen Ryhti-muutostukeen.